Suomen "Nato-presidentin" ja "EU-pääministerin" työnjaossa luvassa haasteita – näissä asioissa voi syntyä kitkaa

Heinäluoma: Stubbin eteen tulee pian asia, jossa testataan uusi presidentti ja nykyinen hallitus 6:58
Näin SDP:n konkaripoliitikko Eero Heinäluoma ennakoi tasavallan presidentin Alexander Stubbin eteen tulevia haasteita MTV Uutisten haastattelussa.

Nato-jäsenyyden lisäksi myös EU:n puolustusyhteistyön tiivistyminen muuttaa Suomen ulkopolitiikan yhteisjohtamista, sanoo SDP:n konkaripoliitikko.

EU:n puolustusyhteistyön lisääntyminen voi tuoda uusia haasteita Nato-presidentin ja EU-pääministerin roolien yhteensovittamiseen, uskoo SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma.

– EU:ssa puolustusyhteistyö tulee nousemaan aivan erilaiseen rooliin kuin mitä se on aiempina vuosina ollut. EU-ulkopolitiikan osalta olisi perusteltua vahvistaa kanssakäymistä presidentin suuntaan. Nato-asioissa puolestaan on välttämätöntä, että hallitus tietää, mitä ollaan tekemisissä, Heinäluoma kommentoi MTV:n erikoislähetyksessä Stubbin virkaanastujaisten yhteydessä.

EU-kokouksissa Suomea edustaa pääministeri Petteri Orpo (kok.), ja Nato-kokouksissa tasavallan presidentti Alexander Stubb.

Presidentinvaalien alla keskusteltiin etenkin siitä, pitäisikö eduskunnan tiedonsaantioikeus myös Nato-asioissa turvata vankemmin. EU-asioiden valmistelussa eduskunta on tiiviisti mukana, ja hallitus on velvoitettu informoimaan eduskuntaa EU-asioista.

Stubb on vakuuttanut jatkavansa sujuvaa yhteistyötä hallituksen kanssa, ja on sanonut vahvistavansa vuoropuhelua myös eduskunnan suuntaan. 

Stubb itse oli vaalien alla huolissaan siitä, onko pääministeri riittävän informoitu Nato-asioiden valmistelussa. 

Heinäluoma muistuttaa, että EU:ssa puolestaan käsitellään asioita, jotka ulottuvat presidentin tontille. 

– Mikäli EU:ssa linjataan esimerkiksi boikotista joitakin maita tai valtionjohtajia kohtaan, niin olisihan se toivottavaa, että presidentti olisi tätä arvioimassa.

Jatkossa puolustusyhteistyön tiivistymisen myötä EU:ssa voidaan käsitellä yhä enemmän puolustuspolitiikkaa koskevia asioita.

– Kun Suomessa kuitenkin presidentillä on puolustusvoimain ylipäällikön rooli niin tullaan yhteen kohtaan, jossa pitäisi keskustella siitä, mikä on järkevää.

Lue myös:

    Uusimmat