Presidentinvaalien kaikki yhdeksän ehdokasta kohtasivat MTV:n presidentinvaalitentissä. Tentin juonsivat uutisankkurit Jan Andersson ja Jaakko Loikkanen. Tähän asti ehdokkaat ovat kiertäneet maakuntia ja osallistuneet useisiin eri järjestäjien tentteihin, mutta tänään he astuivat ensimmäistä kertaa kampanjansa aikana ison yleisön eteen.
Lue alta, kuinka tentti-ilta eteni.
Miten presidenttiä voidaan haastaa?
Tasavallan presidentin ympärille voi helposti muodostua myötäilyn ja mielistelyn kulttuuri. Vaalitentin juontaja Jan Andersson korosti, että nyt presidentin vallan kasvaessa on tärkeää, että presidenttiä voidaan ja uskalletaan haastaa.
Stubbin mukaan presidentin kabinetti on loppujen lopuksi aika pieni.
– Lähtisin miettimään kokonaisuutta laajemmin. Nythän sinne tulee ulkoasiainministeriöstä yksi tai kaksi henkilöä, olisikohan paikallaan tuoda joku puolustusministeriöstä tai sisäministeriöstä, Stubb pohtii.
Stubb ottaisi impulsseja myös esimerkiksi kansainvälisiltä vaikuttajilta.
Lue myös: Pöllöraati: Halla-aho veti pisimmän korren, Urpilainen "jäi lähtötelineisiin"
Halla-aho uskoo, että häntä haastettaisiin myös presidenttinä.
– Viidentoista vuoden poliittisella kokemuksella olen luottavainen sen suhteen, että minun haastamistani jatkettaisiin riippumatta siitä, missä tehtävässä olen, en ole siitä lainkaan huolissani, Halla-aho toteaa.
4:44
Rehn ja Haavisto: Niinistön tauko ulkopolitiikasta puhuessa ei tarpeen
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on linjannut ulkopolitiikan marssijärjestystä mielellään niin, että kun perustuslaissa sanotaan, että "Ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa", niin hän pitää aina tauon ennen tätä yhteistoiminnassa-sanaa.
Rehn ei pitäisi taukoa Niinistön tavoin.
– En laita siihen kolmea pistettä väliin vaan luen ja tulkitsen sen niin kuin se kirjoitetaan. Kyse on yhteistoimintavelvoitteesta eli presidenttinä toimisin kuten futisjoukkueen kapteeni.
Haavisto ei myöskään tarvitse taukoa.
– Täytyy huomata, että tässä on valtioneuvoston ja presidentin lisäksi eduskunta. Eduskunnalle raportoinnista on tullut entistäkin tärkeämpää.
– Se, että presidentti suoraan myös tapaa eduskunnan keskeisiä valiokuntia, on tullut ulkopolitiikan hoidossa tärkeämmäksi. Sen voisi ottaa uudessa perustuslain muutoksessa vahvemmin lukuun.
Lue myös: Stubb ja Haavisto: Näistä syistä Ukraina on jo voittaja
Mitä Trumpin mahdollinen uudelleen valinta vaatii Suomelta?
Ensi vuonna Suomi ei ole ainut maa, jossa valitaan presidenttiä – myös Yhdysvalloissa käydään vaalit, tosin vasta syksyllä.
Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että Yhdysvaltain presidentinvaaleissa ovat vastakkain istuva presidentti, demokraattien Joe Biden sekä maan entinen presidentti, republikaanien Donald Trump.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen on kannustanut kaikkia Yhdysvaltain liittolaisia miettimään strategioita siltä varalta, että Trump palaa presidentiksi.
Suomi on nyt Naton jäsen ja lisää sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa DCA-sopimuksella. Olisiko kuitenkin niin, ettei Yhdysvallat sitoutuisi kaikkiin sopimuksiin, jos Trump olisi vallan kahvassa kiinni?
– Ei se taida mennä ihan noin. Tätä täytyy katsoa monitoimiohjuksena, presidenttiehdokas Alexander Stubb (kok.) toppuuttelee pelokkaimpia.
Katso muiden ehdokkaiden arviot alla olevalta videolta.
5:11
Lue lisää:"Monitoimiohjus" – Tätä Trumpin mahdollinen valinta vaatisi Suomelta
Reserviläisiä vaikka pakolla Naton sotiin?
Osa ehdokkaista pitää tarpeellisena ammattisotilaiden määrän kasvattamista.
Nato-jäsenyys antaa Suomelle turvaa, mutta vaatii vastineeksi Suomelta osallistumista Naton operaatioihin. Tulevia operaatioita varten perustetaan valmiusjoukot ja ne kootaan pääosin reserviläisistä.
Mitä tehdään, jos vapaaehtoisia reserviläisiä ei ole tarpeeksi?
Valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto ei usko, että reserviläisiä täytyy lähettää vastoin tahtoaan. Sen sijaan pidemmällä tähtäimellä tulee muodostaa valmiusjoukot, jotka ovat sopimusvaraisia.
Kokoomuksen ehdokas Alexander Stubb ei myöskään usko asian olevan ongelma.
– Ammattisotilaiden määrää tulisi nostaa ja samalla ehdotan, että perustamme noin 5 000 henkilön eliittireservin, joka ei ole Puolustusvoimain palveluksessa, mutta jotka ovat sitoutuneita lähtemään tällaisiin operaatioihin hoitamaan oman maan puolustusta sekä Naton operaatioita.
Lue lisää: Reserviläisiä pakolla Naton sotiin? Näin ehdokkaat vastaavat
Andersson: Konfliktien ennaltaehkäisy presidentin tärkein tehtävä
Naton jäsenyys voi tuoda eteen uusia tilanteita. Kuinka äänestäjien tulisi niihin edes henkisesti valmistautua?
Urpilaisen mukaan Suomi ei voi enää keskittyä vain oman maan puolustamiseen. Urpilainen korostaa, ettei päättäjien tehtävä ole kuitenkaan maalata kauhukuvia vaan puhua rauhallisuuden puolesta.
– Tämän kaltainen pelottelu siitä, että olemme viiden vuoden päästä sotatilassa, en kannata sitä. Haluan sanoa, että Suomi on tällä hetkellä turvassa ja olemme vahvistaneet omaa puolustusta ja sitä kautta ihmisten ei ole syytä panikoida.
Andersson muistuttaa, että suomalaiset ovat nyt tottuneet siihen, että tilanteet muuttuvat nopeasti. Arkea täytyy kuitenkin pystyä elämään.
– Pitää pystyä tuntemaan jonkinlaista toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Mielestäni ulko- ja turvallisuuspolitiikan päättäjien tärkein tehtävä on konfliktien ennaltaehkäisy ja huolehtia siitä, ettei pahimmat skenaariot toteudu ja tämä on presidentin kaikista tärkein tehtävä. Tästä olisi syytä keskustella tässä vaalissa enemmän, Andersson kertoo.
2:02
Essayah ja Rehn: Ammattiupseerien määrää kasvatettava
Sari Essayahin mukaan Suomi tarvitsee lisää ammattiupseereita.
– On huomattava, että Nato-rakenteet vaativat lisää ammattisotilaita. Sotilasuraa on pidettävä houkuttelevana nuorille.
Olli Rehn kannattaa myös ammattiupseerien määrän kasvatusta eikä pidä toisaalta vapaaehtoisten sotilaiden loppumista todennäköisenä skenaariona.
7:17
Stubb: Suomeen 5 000 sotilaan eliittireservi
Nato-jäsenyys antaa Suomelle turvaa, mutta vaatii vastineeksi Suomelta osallistumista Naton operaatioihin.
Tulevia operaatioita varten perustetaan valmiusjoukot ja ne kootaan pääosin reserviläisistä.
Mitä tehdään, jos vapaaehtoisia reserviläisiä ei ole tarpeeksi?
Haavisto ei usko, että reserviläisiä täytyy lähettää vastoin tahtoaan. Sen sijaan pidemmällä tähtäimellä tulee muodostaa valmiusjoukot, jotka ovat sopimusvaraisia.
– Tähän liittyy sosiaalisiin etuuksiin ja palkkaan liittyviä asioita, mutta meillä tulee olla valmius osallistua Naton operaatioihin, Haavisto sanoo.
Stubb ei myöskään usko asian olevan ongelma.
– Ammattisotilaiden määrää tulisi nostaa ja samalla ehdotan, että perustamme noin 5 000 henkilön eliittireservin, joka ei ole Puolustusvoimain palveluksessa, mutta jotka ovat sitoutuneita lähtemään tällaisiin operaatioihin hoitamaan oman maan puolustusta sekä Naton operaatioita.
Lue myös: Eikö Stubbilla ole mielipidettä Ahvenanmaan demilitarisoinnista? Näin hän perustelee nyt
Jussi Halla-aho nuhteli toimittajaa asiattomasta kielenkäytöstä kesken suoran lähetyksen
MTV Uutisten toimittaja Jaakko Loikkasen kysymys ei ollut presidenttiehdokas Jussi Halla-ahon mieleen.
Jaakko Loikkanen kysyi MTV3:n Suuressa vaalitentissä Jussi Halla-ahon kantaa Unkariin, joka Loikkasen sanojen mukaan "kusee jatkuvasti toisten muroihin".
Halla-aho tarttui heti Loikkasen käyttämään sanamuotoon.
– Pyydän toimittajaa kiinnittämään huomiota asiallisen kielenkäyttöön.
Lue lisää: Jussi Halla-aho nuhteli toimittajaa asiattomasta kielenkäytöstä kesken suoran lähetyksen
1:22
Halla-aholta kuitti Stubbille: "Kaikella kunnioituksella Alex"
Mikäli raja täytyy sulkea uudelleen, onko Suomi silloin valmis pitämään rajalle mahdollisesti saapuvat ihmiset voimalla rajan toisella puolen?
Stubbin mukaan tulee valmistautua siihen, että Venäjä yrittää jatkossakin tehdä hybridivaikutusta. Rajalle saapuvien lapsien, vanhuksien ja naisten kohdalla Stubb uskoo rajaviranomaisten käyttävän tervettä järkeä.
– Suomalainen tulokulma asiaan on kuitenkin humaani ja hankaloissa olosuhteissa rajaviranomaiset käyttävät silloin niin sanotusti tervettä järkeä.
Halla-aho sanoi Venäjän työntävän siirtolaisia rajalle siitä yksinkertaisesta syystä, että meillä on vaikeaa reagoida lainsäädännön myötä tällaisiin tilanteisiin. Venäjä luottaa siihen, että otamme siirtolaiset vastaan.
Halla-aho vastasi Stubbille, että rajalle voi odottaa saapuvaksi lapsia ja sairaita, mikäli niin Suomen kerrotaan toimivan.
– Kaikella kunnioituksella Alex, jos lähetämme Venäjälle sellaisen viestin, että otamme lapset, sairaat ja naiset sisään, arvaapa kuka siellä on hangessa odottamassa, Halla-aho totesi.
5:22
0:46
Pelattiinko itärajalla Venäjän pussiin?
Mikäli Venäjä tavoite oli horjuuttaa suomalaista yhteiskuntaa, pelasiko osa päättäjistä Venäjän pussiin lausunnoillaan? Li Anderssonin mukaan valtioneuvoston jäsenten tulee erityisesti tietää vastuunsa kriisitilanteessa.
– En pidä hyvänä sitä, että valtioneuvoston jäsenet kyseenalaistavat apulaisoikeuskansleria ja omia oikeusvaltiorakenteitamme, kuten tämän kriisin yhteydessä tehtiin. Se horjuttaa kykyämme pitää pää kylmänä, Andersson sanoo.
Mika Aaltolaa huolestuttaa itärajan osalta reaktiopeli
Tentti alkaa itärajalla.
Alexander Stubbin mukaan hallitus teki oikean päätöksen sulkiessaan kaikki itärajan rajanylityspaikat.
– Tilanne on toistaiseksi rauhallinen. Hallitus pystyy toimimaan tarvittaessa ja sulkemaan rajat uudelleen, Stubb toteaa.
Jutta Urpilaisen mukaan on ollut tärkeää, että on lähetetty viesti Venäjälle. Urpilainen korostaa, että EU on myös tukenut päätöstä.
– Mielestäni on tärkeää lähettää viesti Venäjälle, ettei Suomi ole tässä yksin.
Pekka Haavisto arvosteli alun perin hallitusta vitkuttelusta rajan sulkemisessa.
Haaviston mukaan ihmisiä työnnettiin Venäjän puolella turhaan Suomen rajalle, sillä he olisivat olleet turvassa Venäjällä.
– Tilanne ei varmaan ole täysin rauhallinen, mutta hallituksella on tiedustelutietoa, jota ei voida täysin kaikille jakaa, mutta täytyy olla valmius niiden sulkemiseen tarvittaessa.
Mika Aaltolaa huolestuttaa Venäjän tekemä kiusa ja sen myötä siihen reagoiminen eli reaktiopeli.
Aaltolan mukaan rajat oli hyvä nyt sulkea, mutta toimintalistalla tulisi edetä järjestelmällisesti. Aaltola viittaa toimintalistalla muun muassa kaksoiskansalaisuuksiin, venäläisten kiinteistöomistuksiin ja Ahvenanmaan konsulaattiin.
– Ei katsota sinne itärajan taakse, mitä Venäjä tästä tuumii, Aaltola sanoo.
Kuinka vaalitentissä jaetaan puheaikaa?
Ehdokkaiden välille jakautuva puheaika tenteissä puhututtaa usein eri vaalien yhteydessä.
Kuinka puheaika sitten jaetaan ja miten huolehditaan ehdokkaiden tasapuolisesta kohtelusta?
– Sanotaan näin, että vaalitenteissä vallitsee mahdollisuuksien tasa-arvo. Ei voida lähteä siitä, että jokainen ehdokas saa täysin saman verran puheaikaa, MTV Uutisten päätoimittaja Ilkka Ahtiainen kertoo.
Ahtiaisen mukaan tentti on draama, jossa tentin juontajien ja ohjaajien tulee elää mukana.
– Siellä tenteissä voi tulla tilanteita, joissa joku ehdokas haastaa toista ehdokasta. Silloin on katsojien edun mukaista, että keskitytään näihin kahteen.
Ahtiainen lupaa kuitenkin, että tänäkin iltana jokaiselta ehdokkaalta haetaan kuitenkin vastaukset tiettyihin painaviin kysymyksiin.
1:34
3:32
Nappaa tästä bingo kotikatsomoon
Presidentinvaalitentti on pian alkamassa.
Perinteisesti vaalitenteissä sattuu ja tapahtuu. Viimeksi tänä vuonna MTV:n puheenjohtajatentissä yksi osallistujista poistui kesken tentin.
Tänäkin iltana MTV:n vaalitentissä voidaan mahdollisesti kuulla esimerkiksi aggressiivisia puheenvuoropyyntöjä, ”napakoita vastauksia” ja juontajien letkautuksia.
Voit napata alta bingon täytettäväksi vaalitentin aikana. Hihkaise "Bingo!" jos saat rivin täyteen! Muista myös jakaa kuva bingotuloksestasi ja käyttää #mtvvaalit
Voit seurata Suuren vaalitentin kulkua myös sosiaalisessa mediassa
MTV Uutisten sosiaalisen median toimittajat Roosa Mustonen ja Katariina Kähkönen välittävät vaalitentin tunnelmia lukuisille sosiaalisen median alustoille.
Sosiaalisen median kautta katsoja pääsee kulissien taakse ja katsomaan vaalitentin parhaat palat.
Voit seurata iltaa Instagramissa, Facebookissa, TikTokissa, Youtubessa ja X:ssä @mtvuutiset.