Suomen Nato-jäsenyys sai sotilaallisen sinettinsä – Niinistö: "Jäsenyys ei ole täydellinen ilman Ruotsia"

Sotilaallisen liittymisprosessin päättämistä koskeva yhteinen julkilausuma allekirjoitettiin iltapäivällä Helsingissä presidentti Sauli Niinistön isännöimässä tilaisuudessa. Julkilausuman allekirjoittivat Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sekä Naton transformaatiojohtoportaan (ACT) komentaja, kenraali Philippe Lavigne.

Päivää juhlistettiin Puolustusvoimien toimipisteissä Nato-lipun nostamisella salkoon.

Presidentti Niinistö totesi prosessin edenneen hyvin nopeasti.

– Meidän lähes 30 vuotta jatkunut läheinen yhteistyömme ja sotilaallinen yhteistoimintakykymme Naton kanssa on tehnyt tämän mahdolliseksi, Niinistö totesi.

Hänen mukaansa Suomen ja Naton sotilaallisen yhteensovittamisen prosessi ei ole vielä lopullisesti päättynyt vaan täydellinen integraatio kestää pitkän aikaa.

– Me jatkamme sitä liittolaismaana asiaan kuuluvin oikeuksin ja velvollisuuksin, Niinistö sanoi.

Samalla hän muistutti jälleen kerran, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole täydellinen ilman Ruotsin pääsyä täysivaltaiseksi jäseneksi Nato-pöytään.

– Ruotsin jäsenyys on Suomelle tärkeintä, ei vain poliittisesti vaan myös sotilaallisesti, Niinistö sanoi.

Lue myös: Tutkija: Kremlin aloittama uusi aikakausi on kylmääkin sotaa vaarallisempi – "Vaikka Ukraina valtaisi alueensa, sota jatkuisi"

"Nato on kuin jääkiekkojoukkue"

Myös kenraali Kivinen korosti, että maanantaina oli kyseessä vain yhteensovittamisprosessin muodollinen päätös. Työ Naton ja Suomen Puolustusvoimien hiomiseksi yhteen jatkuu hänen mukaansa vielä pitkään.

Kivinen korosti Suomen tuntevan Naton jäsenenä oman vastuunsa.

– Nato on rakennettu muskettisoturiperiaatteelle: yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta. Me suomalaiset ymmärrämme tämän hyvin ja olemme sitoutuneet täyttämään omat velvoitteemme, Kivinen sanoi.

Kenraali Lavigne puolestaan muisteli presidentti Niinistön vierailua Norfolkin transformaatioesikuntaan Yhdysvaltoihin maaliskuussa. Silloin oli keskusteltu Nato-asioiden lisäksi presidenttiä että kenraalia intohimoisesti kiinnostavasta joukkueurheilusta.

– Nato on jääkiekkojoukkue. Aivan kuten jääkiekkojoukkueella, Naton voima on sen yhteisissä ponnisteluissa, harjoittelussa sekä väsymättömässä sitoutumisessa yhteiseen päämäärään, kenraali vertasi.

Lavignen mukaan Natossakin liittolaiset voivat luottaa toisiinsa kuten pelaajat jääkiekossa. Yhtenäisyys tekee meistä voimakkaampia ja enemmän kuin osiemme summan, kenraali kuvaili.

– Suomen liittyminen Natoon on merkittävä käännekohta (game-changer), huomattava panos kollektiiviseen puolustukseemme, päättäväinen askel kohti vakauden ja rauhan palauttamista Eurooppaan, Lavigne arvioi.

Lue myös: Miksei Yhdysvallat antanut turvatakuita Suomelle maaliskuussa 2022? Risto E. J. Penttilä: Näistä syistä mieli muuttui

Osana puolustusta ja pelotetta

Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta viime vuonna, ja jäsenyys alkoi tänä keväänä 4. huhtikuuta. Puolustusvoimien toimintaa on sovitettu yhteen Naton kanssa heinäkuusta 2022 alkaen.

Yhteensovittamista on tehty Puolustusvoimien mukaan kattavasti eri toimialoilla esimerkiksi henkilöstön lisäämisen, yhteisen operatiivisen ja puolustussuunnittelun, koulutuksen sekä Nato-osaamisen lisäämisen alueilla.

Natoon liittymisen jälkeen aloitettiin viimeinen yhteensovittamisvaihe, jonka päätavoitteet olivat Suomen Puolustusvoimien yhteensovittaminen Naton komento- ja joukkorakenteisiin sekä sen takaaminen, että Puolustusvoimat kykenee osallistumaan liittokunnan operaatioihin ja tehtäviin Naton periaatteiden ja toimintatapojen mukaisesti.

– Virallinen yhteensovittamisvaihe on nyt saatu onnistuneesti päätökseen ja Suomen Puolustusvoimat tulee ylläpitämään sovitut suorituskyvyt, maanantaina allekirjoitetussa yhteisessä julistuksessa todetaan.

Lue myös: Risto E. J. Penttilä kiittelee Niinistön vastausta HS-kritiikkiin ja kertoo, mikä tiellä Natoon meni pieleen – "Ei ole kyse siitä, että yksi henkilö olisi tehnyt virheitä"

Puolustusvoimien strategiapäällikön, kenraaliluutnantti Janne Jaakkolan mukaan sotilaallisen yhteensovittamisen prosessi on ollut koko ajan Suomen vastuulla.

– Koko tätä yhteensovittamista läpileikkaa se asia, että suunnitelmat yhteensovitetaan kansalliseen suunnitteluun, eli vastuu Suomen puolustuksesta ei tule siirtymään mihinkään. Koko prosessin isona tavoitteena on varmistaa se, että meillä on kyky toimia osana Naton yhteistä puolustusta ja pelotetta, Jaakkola korosti.

Hänen muistutti yhteensovittamisena olevan kahdensuuntainen prosessi, josta tärkeän osan muodostaa myös Suomen puolustusjärjestelmän perusteiden ja kykyjen selventäminen Natolle.