Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) johtaja on huolissaan siitä, ettei korkeakouluopetusta ole tarjolla riittävästi suomeksi.
Kotimaisten kielten keskuksen johtaja Leena Nissilän mukaan Suomessa pitäisi tarjota nykyistä enemmän suomenkielisiä korkeakouluopintoja.
Nissilä mukaan vaarana on, että muutoin suomen kielen asema tieteen kielenä heikkenee.
– Vielä kandivaiheessa on yleensä hyvin tarjolla opintoja suomeksi tai ruotsiksi, mutta maisterivaiheessa usein vain englanniksi, ja siitä olemme huolissamme.
Suurin osa Suomen yliopistoissa tarjottavista maisteri- ja tohtoriohjelmista on englanninkielisiä. Myös ammattikorkeakouluohjelmista lähes puolet on englanninkielisiä.
Nissilä arvelee, että suomenkielisen yliopisto-opetuksen vähenemisen taustalla on muun muassa se, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä on lisääntynyt.
Uusista korkeakouluopiskelijoista noin 15 prosenttia on viime vuosina ollut ulkomaalaisia. Suomessa oli vuonna 2024 noin 174 000 yliopisto-opiskelijaa, joista noin 18 500 ulkomaalaisia.
– Heitä varten pitäisi tarjota erikseen englanninkielisiä opintoja, joten tavallaan päästään helpommalla, kun tarjotaan vain yksiä (englanninkielisiä) opintoja, Nissilä arvelee.
Toinen syy englanninkielisen maisterikoulutuksen tarjoamiseen on se, että myös yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta on yhä useammin ulkomaalaisia. Monet yliopistot ovat panostaneet kansainväliseen rekrytointiin, sillä yliopistot ja myös elinkeinoelämä ovat yhtä mieltä siitä, että Suomeen tarvitaan lisää huippuosaajia ulkomailta. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa, jossa ulkomaista henkilöstöä on eniten, opetus- ja tutkimushenkilökunnasta 51 prosenttia ja jatko-opiskelijoista noin 40 prosenttia on ulkomaalaisia, .
