Tuoreet työllisyysluvut herättävät toiveikkuutta, mutta mikä on Euroopan korkeimpien työttömyyslukujen juurisyy.
Suomessa oli elokuussa työllisiä yli 30 000 enemmän kuin vuosi sitten, selviää Tilastokeskuksen tuoreista luvuista.
Työttömienkin määrä laski 5 000:lla, joskin määrä on niin pieni, että Tilastokeskus katsoo tilanteen olevan saman kuin viime vuonna.
Työttömyysasteen trendi elokuussa oli 10,1 prosenttia. Heinäkuussa luku oli Eurostatin mukaan 10,5. Molemmilla luvuilla yltää kärkisijalle Euroopan työttömyystilastossa.
Lue lisää: Karu kuva: Suomi ykkösenä huonossa joukossa
Korkeaa työttömyysastetta on selitetty muun muassa sillä, että työmarkkinoiden käyttöön on tullut reilusti uutta työvoimaa, mutta työpaikkoja ei ole heille tarjota. Kysyimme neljältä työmarkkinoihin perehtyneeltä asiantuntijalta pitääkö selitys paikkansa.
Tässä alla esittämämme kysymykset ja taloustietäjien vastaukset niihin.
Kuinka suuri osa työttömyysasteesta selittyy sillä, että uudelle työvoimalle ei ole töitä?
Heikki Korpela, työmarkkinoiden erityisasiantuntija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, VATT:
– Mitattavissa oleva työvoima on kasvanut useista eri syistä. Esimerkiksi myös suomalaistaustaisten opiskelijoiden ja eläkeläisten työhalut ja -haku ovat lisääntyneet viime vuosina, ja näissä ryhmissä henkilöitä luokitellaan siis työvoimatutkimuksessa työttömiksi aiempaa herkemmin, Korpela toteaa.
Markku Sippola, Työelämäopetuksen vanhempi yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto:
– Työllisyysaste Suomessa ei ole kasvanut viime vuodesta, ja se on ylipäätään laskenut vuodesta 2022. Työttömyysaste taas on kasvanut, joskin kasvu hidastunut viime vuonna. Tuloksena on, että työvoimaosuus on pysynyt suurin piirtein samana tarkoittaen sitä, että Suomessa ei ole reilusti uutta työvoimaa, vaan määrä on pysytellyt samana, Sippola toteaa.
Juhana Brotherus, toimitusjohtaja, Suomalainen työ.
– Työttömyysaste olisi noin 1,5 prosenttiyksikköä matalampi, jos työvoimaan osallistuminen olisi pysynyt vuoden 2022 tasolla. Kyse on laskennallisesta arviosta, joka perustuu tammi–heinäkuun 2022 ja 2026 vertailuun, Brotherus toteaa.
Sakari Lähdemäki, vanhempi tutkija, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Etla.
– Kuluvan vuoden toisella kvartaalilla ulkomaalaistaustaiset muodostivat edelleen vajaat 13 prosenttia työvoimasta. Mutta koska heidän työttömyysasteensa oli 22,9 prosenttia, heidän mukaan lukeminen nostaa merkittävästi koko väestön työttömyysastetta.
– Jos katsotaan työttömien määrää ja verrataan 2022 toista neljännestä, jonka jälkeen työttömyys alkoi kasvaa, tämän vuoden vastaavaan, ulkomaalaistaustaiset vastaavat vajaat 40 prosenttia työttömien määrän kasvusta, Lähdemäki sanoo.
Lue myös: Työttömille uusi pakko – älä kirjoita näitä asioita työnhakuprofiiliin
Miksi tilanne on kuvatun kaltainen eli miksi uudelle työvoimalle ei ole töitä?
Heikki Korpela:
– Työmarkkinoiden heikkoa vetoa selittänevät yleinen heikko suhdannetilanne ja sen elpymiseen liittyvä epävarmuus. On kuitenkin paikallaan korostaa, että työmarkkinoiden kysyntä ei ole suinkaan romahtanut. Se ei vain ole pysynyt lisääntyneen tarjonnan perässä.
– Työllisten määrä on pysynyt suhteellisen vakaana 2020-luvulla ja on korkeampi kuin millään aiemmalla vuosikymmenellä Suomessa keskimäärin. Työllisyysaste eli työllisten osuus työikäisistä on laskenut, koska työikäisten määrä on kasvanut.
Markku Sippola:
– Se, että työvoimaan on tullut lisää työttömiä johtuu pitkälti harjoitetusta sosiaali- ja työllisyyspolitiikasta, jossa työvoiman ulkopuolisia, erilaisten muiden tukien ulottuvilla olevia, on patisteltu työttömyysturvan piiriin.
Juhana Brotherus:
– Heikko suhdanne on vähentänyt työn kysyntää, mutta työvoiman tarjonta on samalla kasvanut ennen kaikkea maahanmuuton seurauksena. Työpaikkoja ei ole syntynyt riittävästi kasvaneelle työvoimalle.
Sakari Lähdemäki:
– Työn kysyntä on ollut heikkoa, samalla kun tarjonta on kasvanut selvästi. Vuonna 2022 alkoi voimakas maahanmuutto. Virta on jatkunut vahvana, vaikka se on vähän jo rauhoittunut vuoden 2023 huipusta. Samana vuonna taloudessa oli heikko vuosi, josta lähdettiin toipumaan hitaasti.
Lue myös: Talous kasvaa, mutta niin työttömyyskin – taustalla aivan uudenlainen epävarmuus
Kuinka suuri osa uudesta työvoimasta on ulkomailta tullutta?
Heikki Korpela:
– Eurostatin julkisesta tilastosta voi laskea, että ulkomailla syntyneiden osuus työttömistä on kasvanut noin 11 prosentista noin 26 prosenttiin kymmenessä vuodessa. Suurin osa sekä työllisistä että työttömistä on edelleen Suomessa syntyneitä.
Markku Sippola:
– Työperäisen maahanmuuton määrä on ollut laskemaan päin viime vuosina. Vuonna 2024 joka kymmenes työllisistä oli ulkomaalaista syntyperää, ja tämä osuus jatkaa kasvamistaan. Ei mitenkään radikaalisti, mutta kasvua tulee kuitenkin.
Juhana Brotherus:
– Vuoden 2022 työllisyyshuipun jälkeen koko työvoiman nettokasvu on tullut ulkomaalaistaustaisista. Heidän määränsä työvoimassa on kasvanut lähes 100 000 hengellä, kun suomalaistaustaisten työvoima on hieman pienentynyt.
Sakari Lähdemäki:
– Jos verrataan vuoden 2022 ensimmäistä puoliskoa, jonka jälkeen työttömyys alkoi kasvaa, ja vuoden 2026 ensimmäistä puoliskoa, niin ulkomaalaistaustaisten työvoima on kasvanut 90 000:lla, samalla kun suomalaistaustaisten on laskenut 10 000:lla. Tästä ei kuitenkaan voi suoraan päätellä hallituksen toimien vaikutusta, koska suomalaistaustaisten työvoiman laskua ajaa eläköityminen. Selvää on kuitenkin, että työvoimankasvusta valtaosa tulee ulkomaalaistaustaisista.
Erottuuko ulkomaisen työvoiman joukosta yksittäisiä kansallisuuksia?
VATTin Heikki Korpela:
– Mikään yksittäinen maahan hiljattain muuttanut ryhmä ei ole toistaiseksi noussut meidän analyyseissamme korostuneesti esiin.
Helsingin yliopiston Markku Sippola:
– Suuria työperäisen maahanmuuton ryhmiä ovat olleet Viro (ainakin takavuosina), Venäjä, entiset Neuvostoliiton alueet, Aasia, Lähi-idän alueet.
Suomalaisen työn Juhana Brotherus:
– Tilastokeskuksen tilastot eivät jaottele työllisyystietoja kansallisuuksien mukaan. Kohtuullisella luottamuksella voi kuitenkin arvioida, että ukrainalaisten pakolaisten rooli vuoden 2022 jälkeen on varmasti huomattava.
Etlan Sakari Lähdemäki:
– Työvoimatutkimus ei tarjoa tietoja eri kansalaisuuksista, mutta Maahanmuuttoviraston tilastojen perusteella ukrainalaisia ja aasialaisia on tullut viime vuosina maahan paljon.
