Pisa-tulokset julki: Suomen tulokset heikkenivät yhä | MTV Uutiset
Pisa-tulokset julki: Suomen tulokset heikkenivät yhä – "Huolestuttavaa"
3:36Näin Suomen Pisa-tulokset jatkoivat laskuaan.
Julkaistu 59 minuuttia sitten
Maria Nykänen
Suomen Pisa-tulokset jatkoivat laskuaan.
Suomalaisnuorten Pisa-oppimistulokset ovat jatkaneet laskuaan, selviää tänään julkaistusta Pisa-tutkimuksesta.
Suomen pistemäärä ja sijoitus heikkenivät kaikilla osa-alueilla eli luonnontieteissä, matematiikassa ja lukutaidossa verrattuna edelliseen, vuoden 2022 tutkimukseen. Luonnontieteissä muutos oli niin pieni, ettei se Pisa-raportin mukaan ole tilastollisesti merkitsevä.
Suomen pistemäärät olivat kaikilla kolmella osa-alueella yhä OECD-maiden keskiarvoa parempia. Suomen tulokset ovat kuitenkin laskeneet selvästi vuodesta 2006 alkaen, jolloin Suomi oli vielä maailman kärkeä kaikilla osa-alueilla.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) pitää tuloksia huolestuttavina.
– Se on tietenkin huolestuttavaa. En voi millään muotoa olla tyytyväinen näihin tuloksiin.
Adlercreutzin mukaan mukaan on vaikea sanoa, mistä osaamistason lasku johtuu.
– Mutta ajattelen, että keskittymiskyvyn rappeutuminen, jota käytännössä digitaalinen, nopea maailma on aiheuttanut, se näkyy tässäkin ja kaikessa, missä tarvitaan keskittymistä.
Pisa-tutkimuksessa arvioidaan kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa. Tänään julkaistu raportti perustuu vuonna 2025 kerättyihin tietoihin.
Tutkimuksen pääpaino oli tällä kertaa luonnontieteissä.
Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaamisen keskiarvo oli nyt 504 pistettä, mikä on yhä OECD-maiden keskiarvoa (482 pistettä) parempi.
Kuvassa Pisa-tutkimuksen luonnontieteiden osaamisen pisteiden keskiarvojen kehitys Suomessa, Ruotsissa ja Virossa sekä OECD-maissa keskimäärin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 91 maata ja aluetta. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriöMTV
Suomalaisnuorten luonnontieteiden osaaminen on kuitenkin laskenut OECD-maiden keskiarvoa jyrkemmin.
Vielä vuonna 2006 Suomi oli luonnontieteiden osaamisesssa ykkönen. Nyt Suomi sai 12:ksi parhaat pisteet.
Kemianteollisuus ilmaisi eilen huolensa siihen, että suomalaisnuorten luonnontieteiden osaamisen lasku uhkaa jo teollisuuden kilpailukykyä.
Adlercreutz muistuttaa, että Suomessa luonnontieteiden osaaminen on kuitenkin yhä EU-maiden joukossa toiseksi parasta.
Myös lukutaidossa osaaminen laskenut
Lukutaidossa suomalaisnuorten keskiarvo oli nyt 474 pistettä, mikä on yhä OECD-maiden keskiarvoa (461 pistettä) parempi.
Suomen pistemäärä on kuitenkin laskenut OECD-maiden keskiarvoa jyrkemmin vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2006 Suomi sai lukutaidossa kaikista vertailumaista toiseksi parhaat pisteet. Nyt Suomi sai lukutaidosssa 17:ksi parhaat pisteet.
Kuvassa Pisa-tutkimuksen lukutaidon pisteiden keskiarvojen kehitys Suomessa, Ruotsissa ja Virossa sekä OECD-maissa keskimäärin. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö.MTV
Adlercreutzin mukaan esimerkiksi lukutaidon heikkeminen heijastuu myös muiden oppiaineiden osaamiseen.
– Kaikki asiat ovat tavalla tai toisella riippuvaisia perustaidoista.
Lukutaidossa kaikista maista ja alueista parhaimman pistemäärän, 535 pistettä, saavutti Singapore. Seuraavaksi korkeimmat pistemäärät olivat niin ikään Aasian maissa tai alueilla. Euroopassa Suomea paremmin pärjäsivät muun muassa Viro ja Irlanti.
Myös matematiikan osaaminen heikentynyt
Niin ikään matematiikan osaamisessa Suomen sijoitus ja pisteet ovat laskeneet vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2006 Suomi sai toiseksi parhaat pisteet matematiikan osaamisessa. Nyt Suomi sai 23:ksi eniten pisteitä.
Suomalaisnuorten keskiarvo, 469 pistettä, oli kuitenkin yhä OECD-maiden keskiarvoa (463 pistettä) parempi.
MTV
Parhaiten matematiikassa menestyi seitsemän Aasian maata. Parhaiten menestynyt Euroopan maa oli Viro, jossa keskiarvo oli 39 pistettä korkeampi kuin Suomessa.
Adlercreutzin mukaan Suomenkin tulisi ottaa mallia Virosta. Adlercreutzin mukaan osassa tällä hallituskaudella tehdyissä uudistuksissa onkin katsottu Viron suuntaan.
Adlercreutz sanoo uskovansa, että hallituskaudella jo tehdyt muutokset kouluihin ja niiden rahoitukseen parantavat pitkällä aikavälillä myös Suomen Pisa-tuloksia.
Esimerkiksi koulujen kännykkäkielto on tullut voimaan vasta tuoreimman Pisa-tutkimuksen teon jälkeen.
– Ne (hallituksen tekemät uudistukset) eivät tietenkään vielä näy näissä tuloksissa. Mutta uskon vahvasti, että ne tulevat pitkällä aikavälillä vaikuttamaan vahvasti myös näihin tuloksiin, Adlercreutz sanoo.
Kantaväestöön kuuluville korkeammat pisteet
Adlercreutz pitää huolestuttavana myös sitä, että Suomessa Pisa-tulosten erot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä ovat suuremmat kuin monissa muissa maissa.
Suomessa esimerkiksi matematiikan osaamisessa kantaväestöön kuuluvien oppilaiden keskiarvo oli tuoreessa Pisa-tutkimuksessa 478 pistettä, toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla 432 pistettä ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisilla oppilailla 409 pistettä.
Kantaväestön oppilaiksi on Pisa-tutkimuksessa määritelty oppilaat, joilla vähintään toinen vanhempi on syntynyt Suomessa. Toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiksi oppilaiksi on määritelty oppilaat, jotka ovat itse syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisiksi oppilaiksi on määritelty oppilaat, jotka ovat myös itse syntyneet ulkomailla.
Adlercreutz puuttuisi oppimiseroihin parantamalla maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaitoa. Hän listaa konkreettiseksi ratkaisuksi muun muassa sen, että maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat jatkossa saada valmistavaa opetusta vuoden pidempään kuin aiemmin.
"Sinnikkyydessä ollaan huonoja"
Tuoreessa Pisa-tutkimuksessa selvitettiin myös sitoutumista koulunkäyntiin kysymyksillä, jotka liittyivät muun muassa uuden oppimiseen ja sinnikkyyteen.
Adlercreutz pitää huonona asiana sitä, että Pisa-tutkimuksen perusteella suomalaisnuorten sinnikkyys vaikuttaa olevan vertailumaita heikompaa.
Väittämäkohtaisesti tarkasteltuna Suomessa oli kaikista osallistujamaista pienin osuus (41 prosenttia) oppilaita, jotka vastasivat yrittävänsä entistä kovemmin, jos työ alkaa tuntua haastavalta. Esimerkiksi Norjassa osuus oli 49 prosenttia, Tanskassa 50 prosenttia ja Virossa 60 prosenttia.
Adlercreutz pitää tärkeänä, että esimerkiksi kodeissa puhuttaisiin työnteon ja koulunkäynnin merkityksestä.
