Opettajat: Opetusta pitää muuttaa lasten kielitaidon takia | MTV Uutiset
Opettajat kertovat koulujen arjesta: Oppilaat eivät välttämättä puhu lainkaan suomea, ja muu opetus voi kärsiä: "Valtava haaste"
4:45Katso video: MTV Uutisten haastattelemat opettajat kertovat, miten S2-oppilaiden vaihteleva kielitaito vaikuttaa opetukseen. Yhteistä kieltä oppilaiden kanssa ei aina ole, ja kouluissa turvaudutaan viittomiin ja kuviin.
Julkaistu 17.08.2026 06:00
Maria Nykänen
MTV Uutiset kysyi, mitä luokanopettajat ajattelevat kesällä käydystä keskustelusta koulupiirijakoihin ja niin sanottujen S2-oppilaiden opetukseen liittyen.
Helsingin päätös muuttaa koulupiirirajoja nosti keskusteluun vieraskielisten, eli muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden osuuden kasvun kouluissa.
MTV Uutiset kysyi, mitä luokanopettajat ajattelevat kesällä käydystä keskustelusta koulupiirijakoihin liittyen, ja millaisia kokemuksia luokanopettajilla on niin sanottujen S2-oppilaiden opetukseen liittyen.
S2 tarkoittaa suomi toisena kielenä -opetusta, johon osallistuvat vieraskieliset oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, ja joilla on puutteita suomen tai ruotsin kielen osaamisessa niin, etteivät he voi osallistua suomen kieli ja kirjallisuus -oppitunneille.
Myös muissa oppiaineissa opetusta joudutaan usein eriyttämään vieraskielisten oppilaiden tarpeisiin. Tavallisilla luokilla on oppilaita, joiden suomen kielen taito ei riitä tavanomaiseen opetuksen seuraamiseen, ja opetuksen eriyttäminen aiheuttaa lisähaasteita opettajille, MTV Uutisten haastattelemat opettajat kertovat.
Hankolainen luokanopettaja Marika Mustakangas pitää keskustelua koulupiirijaoista ja S2-opetuksesta tarpeellisena.
– Hyvä, että keskustelua käydään, koska on tosiasia, että koulun arjessa on tapahtunut aika paljon.
– Jos johonkin kouluun kasaantuu paljon oppilaita, jotka tarvitsevat kielellistä tukea, niin sillä on paljon vaikutusta koko koulun toimintaympäristöön, Mustakangas sanoo.
Mustakankaan mukaan niin sanottujen S2-oppilaiden kielitaito voi olla hyvin vaihteleva.
– Siinä vaiheessa, jos yksi kolmasosa oppilaista on vieraskielisiä, joiden suomen kielen taso on hyvin heikko, tai jotka ovat vasta opettelemassa kieltä, tai eivät osaa kieltä lainkaan, on opettajalle kyllä annettu vaikea yhtälö ratkaistavaksi, Mustakangas sanoo.
Suuret luokkakoot yhdistettynä suureen vieraskielisten osuuteen on yhdistelmänä huono, Mustakangas sanoo.
Jos luokassa on oppilaita, jotka eivät pysty osallistumaan suomenkieliseen opetukseen, luokanopettajat voivat eriyttää opetusta oppilaiden kielitaidon mukaisesti.
Käytännössä se tarkoittaa, että vieraskielisille oppilaille voi olla erillisiä oppimateriaaleja, jotka koostuvat helpotetuista oppikirjateksteistä ja tehtävistä.
Lisäksi opettajat voivat hyödyntää koko luokkaa opettaessaan niin sanottuja kielitietoisia työtapoja. Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi historian tunneilla käsitteitä avataan kuvien avulla tai selittämällä käsitteitä auki, Mustakangas kertoo.
Mustakankaan mukaan vaarana on, että opetuksen tahti hidastuu, jos ryhmäkoko on iso, ja opettajan huomio menee opetuksen eriyttämiseen ja vaihtelevan kielitaidon omaavien oppilaiden opettamiseen. Mustakangas rajaisi luokkakoon enintään 20 oppilaaseen.
– Pitäisi kuitenkin varmistaa, että myös suomenkieliset oppilaat etenevät.
Opettaja: Voi olla muilta pois
MTV Uutisten haastattelema helsinkiläinen luokanopettaja ei halua puhua haastattelussa omalla nimellään. Hän sanoo, että oppilaiden vaihteleva kielitaito ja opetuksen eriyttäminen on haaste. Esimerkiksi alakoulun luokille voi tulla Helsingissä oppilaita, jotka eivät puhu lainkaan suomea.
– Voi olla, että näiden lasten kanssa ei ole yhteistä kieltä. Ja vaikka eriyttäminen on opettajan perustyötä, niin onhan se valtava haaste. Ja se on jostain muusta pois.
Opettajan mukaan eriyttäminen voi olla pois muusta opetuksesta ja muilta oppilailta.
– Usein autetaan sitä, joka on äänekkäin ja huutaa kovimmin. Voi olla, että opettajan aika menee siihen, että heikoimmalla kielitasolla luokassa opiskelevat oppivat edes jotain.
Jos yhteistä kieltä oppilaan kanssa ei ole, kommunikointi tapahtuu esimerkiksi kuvien, viittomien tai puhelimien käännösohjelmien kautta, opettaja kertoo.
– Tai jos koulussa joku puhuu samaa kieltä, pyritään sitä hyödyntämään. Mutta onhan se aika haasteellista.
Myös helsinkiläisopettaja toivoo lisää rahaa opetukseen.
– Koulutukseen tarvittaisiin lisää rahaa, jotta luokkakoot olisivat pienemmät, ja olisi resurssiopettajia ja erityisopettajia, sekä valmistavia luokkia, jotta oppilailla on (tavalliselle) luokalle tullessaan kielitaito, jolla hän pärjää.
Yleensä vieraskieliset oppilaat opiskelevat valmistavassa opetuksessa vuoden, minkä jälkeen he siirtyvät tavallisille luokille.
Elokuusta alkaen valmistavaa opetusta voi saada kahden vuoden ajan. Samalla valmistava opetus on jatkossa rajattu vain ulkomailla syntyneille, ulkomaalaistaustaisille oppilaille.
Huittisissa S2-oppilaita seitsemän prosenttia
Huittisissa Sammun koulussa työskentelevä luokanopettaja Katja Leino-Murtojärvi pitää keskustelua koulupiirirajoista ja S2-opetuksesta tarpeellisena, mutta pääkaupunkiseutukeskeisenä.
– Varmasti isoissa kaupungeissa opettajat ovat haasteen edessä, mutta meillä se ei ole kovin ajankohtaista.
Huittisissa S2-oppilaita on noin 7 prosenttia, ja Sammun koulussa vain muutamia.
– Yleensä näiden oppilaiden kohdalla opetusta selkeytetään, ja käytetään kuvasymboleita, ja esimerkiksi koetilanteissa koulukäyntiavustajan tukea.
Leino-Murtojärven mukaan opetuksen selkiyttämisestä ja kuvien käyttämisestä apuna hyötyy muukin luokka kuin S2-oppilas.
Leino-Murtojärven kokemuksen mukaan vieraskielisen oppilaan sopeutuminen on nopeaa, kun hän tulee suomenkieliseen ympäristöön, jossa ei ole valmiiksi muita samaa äidinkieltä puhuvia oppilaita.
– Kun meille tulee vieraskielinen oppilas, hän tulee aika lailla suomenkieliseen ympäristöön. Koska hänellä ei ole omaa kielivertaisryhmää, hänen on pakko lähteä käyttämään (suomen) kieltä, jolloin sopeutuminen myös tapahtuu aika nopeasti.
Eniten vieraskielisiä oppilaita on pääkaupunkiseudulla, ja esimerkiksi Helsingissä on useita kouluja, joissa yli puolella oppilaista äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.
Osittain maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kielitaidon parantamiseksi hallitus on laittanut noin 50 miljonaa euroa vuosittaintasa-arvoavustukseen, jota kohdennetaan henkilöstön palkkaamiseen erityisesti kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti huono-osaisemmilla alueilla. Vuodesta 2027 alkaen avustustaso nousee 75 miljoonaan euroon.
"Kuormittaa valtavasti"
MTV Uutiset pyysi luokanopettajien kokemuksia Suomen luokanopettajat ry:n jäsenistölle sähköpostitse lähetetyn kyselylomakkeen kautta.
Kyselylomakkeessa kysyttiin avoimilla kysymyksillä, mitä vastaajat ajattelevat kesällä käydystä julkisesta keskustelusta koulupiirijakoihin liittyen. Lisäksi kysyttiin, miten S2-oppilaat vaikuttavat opetustyöhön.
Vastaukset olivat anonyymejä, mutta vastaajat pystyivät jättämään yhteystietonsa ja ilmoittamaan halukkuutensa jatkohaastatteluun.
Muun muassa alla olevia anonyymeja vastauksia kertyi kysyttäessä, miten S2-oppilaat vaikuttavat opetustyöhön.
"Kuormittavat opetustyötäni valtavasti vähäisten resurssien vuoksi. Monet tulevat yleisopetuksen piiriin valmistavalta todella huonon suomen kielen taidon vuoksi. Eikä tämä rajojen muokkaaminen auta heitä yhtään sen enempää oppimaan suomen kieltä."
"Käytän opetuksessa tietysti suomea, selkosuomea ja englantia melkein joka tunti. Suunnittelen tunteja kaikkien lasten kielitaidon huomioiden. Aina se ei onnistu."
"Kaikki 22 oppilastani ovat kodeista, joissa kumpikaan vanhemmista ei puhu äidinkielenään suomea. Kyseessä on yleisopetuksen luokka pääkaupunkiseudulla."
"S2-oppilaat on ryhmä oppilaita, joita ei voi niputtaa yhden otsikon alle. Oppilaat on kielen oppimisessa hyvin erilaisessa asemassa. Tarvitaan opetusta, jossa opettajalla on mahdollisuus huomioida erilainen suomen kielen osaaminen. S2-oppilaiden opetus vaatii opettajalta huomattavan paljon osaamista."
"Opettajan ajasta (puhumattakaan erityisopettajan resursseista) menee monessa ryhmässä eniten aikaa. Näin suomenkieliset oppilaat eivät saa tukea niin paljon kuin kuuluisi. Minkäännäköistä ylöspäin eriyttämistä osaaville ja taitaville oppilaille en ole ehtinyt enää vuosiin antaa, koska myös suomenkielisten oppilaiden taso on laskenut."
"Erityisopettajan resurssi menee heille kokonaan. Tukea tarvitsevat muut oppilaat jäävät ilman tarvitsemaansa tukea."
"Jos vertaan 10 vuotta taaksepäin, niin kävimme hyviä keskusteluita ja todellista dialogia. Opeteltiin ajattelemaan yhdessä. Nyt ei ole yhteistä kieltä, eikä siis voida ajatella yhdessä. Nyt minä puhun ja oppilaat ovat hiljaa. Edes suomenkieliset eivät jaksa osallistua, koska joutuvat esim. ryhmätyöt tekemään S2-oppilaiden puolesta. Mitenpä nämä tekisivät, kun kielitaitoa ei ole? Yli puolet ryhmästä on S2-oppilaita."
"Kokeesta viimeistään näkee, että sanaakaan opetuksesta ei ole ymmärretty. Se näkyy myös suomea äidinkielenä puhuvien osaamisessa, koska opetus menee heikoimpien ehdoilla. Paljon oppilaiden potentiaalia hukataan leikkimällä, että kielitaidolla ei ole väliä. Peruskäsitteet esim. yhdenvertaisuus on ihan huttua. Hattua silti nostan oppilaille, että jaksavat istua hiljaa."
Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse noin 1700 Suomen luokanopettajat ry:n jäsenelle. Vastauksia kertyi 7.–12. elokuuta välisenä aikana 31 vastausta. Suomessa on noin 20 000 luokanopettajaa.
