Suomen järvisimmästä kunnasta yli puolet on vettä – näissä kolmessa kunnassa taas ei ole yhtään järveä

Suomen järvisimmät kunnat löytyvät tietenkin Saimaalta. Ykkösenä on eteläkarjalainen Taipalsaari, jonka tarkka järviala on 53,79 prosenttia kunnan koko pinta-alasta.

Näin kartta toimii

Kartalle Suomen kunnat on väritetty sen perusteella, kuinka suuri osuus kunnan pinta-alasta on järvien peitossa. Mitä tummempi kunta on, sitä suurempi järvien osuus on. Kuntaa painamalla saa tarkempia tietoja.

Tiedot on saatu Suomen ympäristökeskukselta. Luvut on tehty vuoden 2016 kuntarajoilla.

Luvut pinta-aloista eroavat hieman Maanmittauslaitoksen vastaavista, ilmeisesti mittaustekniikan osalta.

Taipalsaaren kunnanjohtaja Jari Willman kehuu kuntansa maisemia vuolaasti.

– Ympäristö on mitä kaunein ja vesistö ehdottomasti rikkaus. Meillä on melkein joka paikasta vesinäkymä, ehkä keskustaa lukuun ottamatta. Kyllä silmä lepää, Willman kuvaa kotikuntaansa MTV Uutisille.

– Aamulla huomasin joutsenpariskunnan pesimässä kunnantaloa vastapäätä, maisemat ovat sellaiset, että pitäisi varmaan webbikamera laittaa katolle. 

Mutta on runsaassa vesistössä myös haasteensa.

– Esimerkiksi kaavoittamisessa pitää huomioida kulkemiset ja maata on rajallinen määrä. Lossejakin on kaksi kappaletta, Suur-Saimaalla on niin paljon vesistöä ja suuret selät. 

Seuraavassa "vain 38 prosenttia" järveä

Puoliksi järvistä koostuvan Taipalsaaren jälkeen hyppy seuraavaan kuntaan Rantasalmeen on huima, 16 prosenttiyksikköä.

Etelä-Savossa sijaitsevalla Rantasalmella järveä on nimittäin 37,76 prosenttia pinta-alasta. Yli 30 prosenttia pinta-alasta on järveä myös Hirvensalmella, Rääkkylässä, Savonlinnassa, Liperissä, Puumalassa ja Luhangalla.

Eniten järvipinta-alaa hehtaareissa tarkasteltuna löytyy puolestaan Inarista, jossa sitä on 216 848 hehtaaria. Seuraavina tulevat Savonlinna 132  612 hehtaarilla ja Kuopio 93 169 hehtaarilla. 

Järvettömiä kuntia kolme

Niin uskomattomalta kuin se voikin tuntua, on Suomessa myös kolme kuntaa, joissa ei ole yhtään järveä. Ne ovat Keski-uudellamaalla sijaitseva Kerava, Ahvenanmaan Sottunga ja Ypäjä Kanta-Hämeessä. 

Ypäjän kunnanjohtaja Vesa Ketola suorastaan pöyristyy ajatusta järvettömyydestä. Hetkisen kuntansa vesistöjä puolustettuaan hän kuitenkin toteaa, että vaikka vettä on, mikään niistä ei taida olla ihan järvi.

– Emme me ole ihan kuiva kunta ole! Meillä on hyvät uimavedet ja kaksikin uimapaikkaa, Murskan uimala ja Piilikankaan uimapaikka.

– Kymppitien varressa oleva Murskan uimala on kalliolouhokseen muodostunut lampi. Siellä on kylmä, hyvä ja kirkas pohjavesi ja kesällä paljonkin ihmisiä.  

Ketola käyttää samalla tilaisuutta hyväkseen mainostamalla Murskaa mahdollisille tuleville yrittäjille.

– Se on otettu huomioon osayleiskaavassakin. Sinne voisi toteuttaa pienen lomakylä-muotoisen ratkaisun, tarvittaisiin vain rohkeaa yrittäjyyttä. 

Ypäjän läpi kulkee myös Loimijoki, joka on Kokemäenjoen suurin sivujoki. Se ei kuitenkaan ole nykyisellään uimakelpoinen.

Keravalla vettä on rakennettu kaupunkiin

Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu kertoo, että järven puute ei haittaa tässäkään kunnassa.

– Erittäin hyvin pärjätään Keravalla ilmankin. Meillä on Keravanjoki, jota aiomme hyödyntää entistä enemmän ja Tuusulanjärvi on kuitenkin lähellä.

Voiko Keravanjoessa uida?

– Tällä hetkellä ei voi uida, mutta veden laatu on parantunut huomattavasti. Nyt kun tulemme kehittämään Keravanjokea, toiveemme on, että laittaisimme sinne myös paikan, jossa voisi uida.

Kaupunginjohtaja kertoo, että vedestä voi Keravalla nauttia myös muuten kuin luonnon äärellä.

– Olemme käyttäneet paljon vesielementtejä rakentamisessa ja muussa niin, että olemme saaneet vettä lähelle. Meillä on iso keskusallas ihan keskustassa kirjaston vieressä, vesisuihkuaiheita ja muita. Eli olemme yrittäneet tuoda vettä lähelle.

Sottungaa ympäröi meri

Ahvenanmaalla sijaitseva Sottunga ei järveä tarvitsisikaan, sillä sitä ympäröi joka puolelta meri.

Sottunga on Suomen pienin kunta alle sadalla asukkaallaan, ja kuntaliitoksen myötä se lakkaa kohta olemasta. MTV Uutiset kertoi vuosi sitten kesällä, että talousvaikeudet vaivaavat kuntaa, jossa tuolloin oli 98 asukasta.