Suomen eläkejärjestelmä sijoittui neljänneksi tänään julkaistussa kansainvälisessä vertailussa. Järjestelmän kestävyys ja sukupolvien välinen tasa-arvo herättävät kuitenkin kysymyksiä.
Tänään julkaistussa vertailussa arvioidaan kattavasti 27 maan eläkejärjestelmää. Suomi sijoittuu kokonaisarviossa neljänneksi. Suomen vahvuutena pidetään erityisesti hallinnon luotettavuutta.
Työeläkeyhtiöiden etujärjestössä TELA:ssa tuloksia pidetään merkkinä siitä, että järjestelmä toimii vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta.
– Pidän eläkejärjestelmäämme kansainvälisesti hyvin kilpailukykyisenä. Meillä on huolehdittu eläketurvan riittävyydestä ja näin on yritetty tehdä myös nuorempien sukupolvien näkökulmasta, TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo.
Juuri sukupolvien välinen tasa-arvo eläkejärjestelmässä tulee olemaan yksi syksyn puheenaiheista. Osin tästä pitää huolen kansalaisaloite, jolla pyritään nostamaan nykyisiä eläkkeitä.
Eduskunnan käsittelyyn pian tulevassa aloitteessa vaaditaan työeläkeindeksin sitomista täysin palkkojen kehitykseen. Nykyinen niin sanottu taitettu indeksi ottaa huomioon 80-prosenttisesti elinkustannusten ja 20-prosenttisesti palkkojen kehityksen.
TELA:n mukaan indeksin muuttaminen johtaisi eläkemaksujen nostamiseen tai nyt työelämässä olevien sukupolvien eläkkeiden leikkaamiseen.
Ylihuomenna keskiviikkona julkaistavassa Teemu Muhosen ja Jari Hanskan Eläketurma-kirjassa (Vastapaino) muistutetaan, että nuorten asema on jo nyt edeltäviä sukupolvia heikompi. Eläkemenot ovat kasvaneet viime vuosien aikana voimakkaasti, ja eläkemaksuja on korotettu.
– Pitäisi ehkä kysyä, ovatko eläkemenot jo liian suuret, Muhonen pohtii.
– Nykynuoret joutuvat maksamaan korkeita maksuja rahoittaakseen edeltäjiensä eläkkeet, mutta eivät voi odottaa saavansa takaisin yhtä suuria eläkkeitä itse, Muhonen toteaa.
Muhosen mukaan maksussa olevat eläkkeet ovat Suomessa pyhä lehmä, johon ei uskalleta koskea, vaikka tilanne olisi vaikea.
– Käytännössä Suomessa on toimittu niin, että kun on katsottu eläkemenojen kasvavan liikaa, niin on heikennetty nimenomaan tulevia eikä nykyisiä eläkkeitä. Eli nykyiset eläkkeet ovat olleet koskemattomia. Esimerkiksi Ruotsissa taas on otettu käyttöön järjestelmä, jossa myös nykyiset eläkkeet joustavat alaspäin, kun talouskehitys sakkaa, Muhonen sanoo.
TELA:n Siimes pitää hyvänä, että Suomessa on pidetty kiinni indeksin mukaisista korotuksista.
– On todella iso arvovalinta, että eläkeläisiltä ei ole leikattu tilanteessa, jossa monilta muilta ihmisiltä on leikattu. Ja ajattelen niin, että sen väestönosan, joka ei enää ole päivittäisessä työssä, on tyydyttävä kohtuuteen, Siimes sanoo.