Suomen eläkejärjestelmä sijoittui neljänneksi tänään julkaistussa kansainvälisessä vertailussa. Järjestelmän kestävyys ja sukupolvien välinen tasa-arvo herättävät kuitenkin kysymyksiä.
Tänään julkaistussa vertailussa arvioidaan kattavasti 27 maan eläkejärjestelmää. Suomi sijoittuu kokonaisarviossa neljänneksi. Suomen vahvuutena pidetään erityisesti hallinnon luotettavuutta.

Työeläkeyhtiöiden etujärjestössä TELA:ssa tuloksia pidetään merkkinä siitä, että järjestelmä toimii vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta.
– Pidän eläkejärjestelmäämme kansainvälisesti hyvin kilpailukykyisenä. Meillä on huolehdittu eläketurvan riittävyydestä ja näin on yritetty tehdä myös nuorempien sukupolvien näkökulmasta, TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes sanoo.
Kuka maksaa, jos indeksi muuttuu?
Juuri sukupolvien välinen tasa-arvo eläkejärjestelmässä tulee olemaan yksi syksyn puheenaiheista. Osin tästä pitää huolen kansalaisaloite, jolla pyritään nostamaan nykyisiä eläkkeitä.
Eduskunnan käsittelyyn pian tulevassa aloitteessa vaaditaan työeläkeindeksin sitomista täysin palkkojen kehitykseen. Nykyinen niin sanottu taitettu indeksi ottaa huomioon 80-prosenttisesti elinkustannusten ja 20-prosenttisesti palkkojen kehityksen.
TELA:n mukaan indeksin muuttaminen johtaisi eläkemaksujen nostamiseen tai nyt työelämässä olevien sukupolvien eläkkeiden leikkaamiseen.
Ylihuomenna keskiviikkona julkaistavassa Teemu Muhosen ja Jari Hanskan Eläketurma-kirjassa (Vastapaino) muistutetaan, että nuorten asema on jo nyt edeltäviä sukupolvia heikompi. Eläkemenot ovat kasvaneet viime vuosien aikana voimakkaasti, ja eläkemaksuja on korotettu.
