Suomalaisyrittäjä sai kiitoskirjeen Donald Trumpilta – Keijo Paajanen on muistanut Yhdysvaltain presidenttejä arvokkaalla lahjalla jo 30 vuoden ajan: "Tähänhän on jo tottunut!"

Juttu jatkuu videon jälkeen. 

1:20

Lahjakelloksi valikoitui Vulcain Cricket –sveitsiläiskello. Kello on ollut tuttu näky Yhdysvaltain presidenttien ranteissa. Muun muassa Dwight D. Eisenhower ja Richard Nixon luottivat sveitsiläiseen ajannäyttäjään.

Valtiotieteiden kandidaatti Paajanen pitää Helsingin keskustassa kultasepänliikettä ja asiantuntemusta kelloista löytyy. Kelloa mies kuvailee aikansa innovaatioksi. Olihan kello muun muassa ensimmäinen herättävä rannekello. Kello on ollut markkinoilla vuodesta 1947, ja sen hinta liikkuu nykyisin noin 3000 eurossa.

Kiitoskirjeitä ja kalvosinnapit

Viimeisen 30 vuoden aikana Paajanen on saanut ”kiitoskirjeet” seitsemältä Yhdysvaltain presidentiltä ja yhdeltä varapresidentiltä. Niin Reagan, George H. W. Bush, Gerald Ford, Jimmy Carter, Bill Clinton kuin Barack Obama ovat Trumpin lisäksi saaneet lahjaksi Vulcain Cricket – kellon, ja muistaneet Paajasta kirjeillä. 

Alla olevasta galleriasta voit tarkastella Paajasen saamia kiitoskirjeitä vuodesta 2014 vuoteen 1988. Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen. 

Kuvat

Obamaa lukuun ottamatta presidentit ovat saaneet kellolahjansa Suomen-vierailujensa yhteydessä. Obama sen sijaan sai crickettinsä Tukholmassa vuonna 2014. 

Kiitoskirjeiden lisäksi Paajanen on saanut kerran myös vastalahjan. Obaman varapresidenttinä toiminut Joe Biden muisti Paajasta lahjoittamalle tälle Yhdyvaltain varapresidentin kalvosinnapit. 

– Sinällään ihan kitchiä, mutta tietyissä tilanteissa niitä käytän. Ne herättävät kyllä aina keskustelua, kertoo Paajanen. 

Kellojen kautta suuriin pöytiin

Kirjeiden lisäksi kellolahjat ovat vieneet miehen tapaamaan korkea-arvoisia vieraita. Näitä kohtaamisia Paajanen muistelee suurella lämmöllä. Vuonna 1995 Paajanen pääsi itse lahjoittamaan kellon presidentti Fordille. 

Keijo Paajanen ja presidentti Gerald Ford tapasivat Helsingissä vuonna 1995. Kuva Keijo Paajasen kotialbumi.

– Tulin todella lyhyellä varoitusjalla paikalle, Paajanen muistelee tapausta. 

Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1997, kutsu kävi uudestaan presidentin tykö. Tällä kertaa Jimmy Carter teki yksityisvierailun Suomeen yhdessä puolisonsa Rosalynn Carterin kanssa. 

Keijo Paajanen tapasi presidentti Jimmy Carterin Helsingissä vuonna 1997. Paajasen mukaan paikalla oli vain kourallinen suomalaisia. Kuva Keijo Paajasen kotialbumi.

– Kyllä kirjeiden yläpuolelle menevät kuitenkin Fordin, Carterin, erityisesti Carterin tapaaminen. Hän oli erittäin lämminhenkinen. 

Perinteelle mahdollisuuksien mukaan jatkoa

Palataan lopuksi vielä Trumpiin. Televisiouutisia katsoneet ovat voineet huomata, kuinka Trump piirtää nimikirjoituksensa suurin elein ja kirjaimin paperiin kuin paperiin.

– Hämmästyin, miten Donald Trumpin nimikirjoitus on mahtunut siihen. Näköjään pystyy kirjoittamaan pienemminkin.

Kooltaan kirje on Paajasen arvion mukaan noin puolikkaan A4-paperiarkin kokoinen. Nimikirjoitusta itseään Paajanen pitää aitona. 

Videolla Trump esittelee allekirjoittamaansa määrätystä. Juttu jatkuu videon jälkeen. 

0:17

– Tarkistin vielä, että itse kirjoitettu. Ihan auringonvaloa vasten olen katsonut, että aito on! 

Tuorein kiitoskirje on edelleen kirjekuoressaan säilössä. Perinne jatkuu Paajasen mukaan niin pitkään kuin vain mahdollista. 

– Minulla kun ei ole omia lapsia, niin jatkan niin pitkään kun pystyn. 

Entä jos Yhdysvallat saa naispresidentin? Saako presidentti myös silloin cricketin ranteeseensa? 

– Aikanaan on valmistettu Golden Voice -naistenmallia. Aion hankkia sen käsiini. Jos ja kun näemme naispresidentin, mikä varmaan on mahdollista, niin Golden Voice on valinta. 

Toisaalta myös vuosikymmeniä Yhdysvaltain presidenteille aikaa näyttänyt cricket voisi Paajasen mukaan olla edelleen hyvä valinta. 

– Monet naiset käyttävät miesten kelloja. Se ei ole miesten yksinoikeus nähdä, paljonko kello on. Moni naisten kello on niin pieni, että aikaa saa tihrustaa. 

Paajasen Trumpilta saamasta kirjeesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.