Suomalaistutkimus: Näin merkittävä ero on ensimmäisen ja toisen koronarokotteen luomalla suojalla

4:21
Voiko sydäntulehduksella ja koronarokotteilla olla yhteys. Näin Fimean ylilääkäri kommentoi.

Ensimmäisestä koronarokotteesta on merkittävää apua koronaa vastaan, mutta vasta toisen rokotteen jälkeen voidaan puhua kunnollisesta suojasta, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)  tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan toinen koronarokoteannos on välttämätön, jotta ikääntyneet ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat saavat riittävän suojan koronavirustautia vastaan.

Yhden annoksen antama suoja on jo merkittävä, mutta se ei aina estä tartuntaa eikä joissain tapauksissa myöskään sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia.

Tutkimuksen tulokset ovat alustavia, eivätkä ne ole vielä käyneet läpi tieteellistä vertaisarviointia.

Ensimmäinen rokote ei suojaa tarpeeksi

Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho oli ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen koronavirustartuntaa vastaan keskimäärin 45 prosenttia, eli noin 45 sadasta koronavirusinfektiosta estyi ensimmäisen rokotuskerran jälkeen.

Sairaalahoitoa vaativaa vakavaa koronavirustautia vastaan teho oli 63 prosenttia.

Riskiryhmiin kuuluvilla tulokset olivat 40 prosenttia tartuntaa vastaan ja 82 prosenttia sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan. Suojatehot laskettiin aikaisintaan kolme viikkoa ensimmäisen annoksen jälkeen.

– Ensimmäisen rokoteannoksen jälkeen on siis vielä hyvin mahdollista saada tartunta ja sairastua. Koronarokotteet suojaavat paremmin vakavalta taudilta kuin lievältä infektiolta samaan tapaan kuin kausi-influenssarokotteet, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Eero Poukka tiedotteessa.

Eri rokotteilla ei merkittävää eroa

Ikääntyneillä mRNA-rokotteiden suojateho nousi toisen annoksen jälkeen 75 prosenttiin tartuntaa vastaan ja 93 prosenttiin sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan. Riskiryhmillä vastaavat luvut olivat 77 ja 90 prosenttia.

– Nämä luvut ovat selvä osoitus siitä, että toinen koronarokoteannos kannattaa ottaa. Toinen annos nostaa suojan erinomaiseksi sekä ikääntyneillä että riskiryhmiin kuuluvilla, Poukka toteaa.

AstraZenecan adenovirusvektorirokotteen suojateho oli riskiryhmillä aikaisintaan kolmen viikon kuluttua ensimmäisestä rokoteannoksesta 42 prosenttia tartuntaa vastaan ja 62 prosenttia sairaalahoitoa vaativaa tautia vastaan.

– Kun huomioidaan tutkimustulosten melko suuret luottamusvälit, emme havainneet merkittävää eroa mRNA- ja adenovirusvektorirokotteiden suojatehon välillä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemmin Britanniassa tehdyistä tutkimuksista, kertoo THL:n tilastotutkija Ulrike Baum tiedotteessa.

Toisia AstraZenecan rokoteannoksia oli annettu tutkimusaikana vielä vähän ja iäkkäille annettujen adenovirusvektorirokotteiden määrät olivat pieniä. Sen vuoksi niistä saatua tietoa ei voitu hyödyntää analyysissa. THL jatkaa koronarokotteiden suojatehon seurantaa rokotusten edetessä. Silloin myös adenovirusvektorirokotteiden tehoa voidaan arvioida laajemmin.

Rokotteen ennakoidaan olevat tehokkaampi nuoremmilla kuin vanhemmilla

Koronarokotteiden tehoa seurataan myös nuoremmissa ikäryhmissä sitä mukaa, kun rokotukset etenevät.

Muista maista saatujen tutkimustulosten mukaan koronarokotteiden teho on alle 70-vuotiailla keskimäärin parempi kuin tätä iäkkäämmillä. Tutkimuksista saataviin tehotuloksiin vaikuttavat tutkittujen iän ja perussairauksien lisäksi se, mitä viruksia ja niiden muunnoksia väestössä on juuri tutkimuksen aikana liikkeellä.

Tutkimus tehtiin tarkastelemalla terveydenhuollon rekisteritietoja aikaväliltä 27.12.2020–24.5.2021. Analyysissa selvitettiin tiedot kaikkiaan runsaan 900 000 ikääntyneen ja lähes 775 000:n sairautensa vuoksi vakavan koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvan henkilön koronarokotuksesta, mahdollisesta sairastumisesta koronavirustautiin ja tautiin liittyvästä sairaalahoidosta, eli mukana oli tiedot lähes 1,7 miljoonan rokotetun osalta. Käytetyt rekisteritiedot eivät sisällä henkilötietoja, joista yksittäinen ihminen voitaisiin tunnistaa.

Ikääntyneistä eli 70 vuotta täyttäneistä vähintään ensimmäisen koronarokoteannoksen oli saanut 89 prosenttia. Riskiryhmään kuuluvat olivat iältään 16–69-vuotiaita, ja heistä 69 prosenttia oli saanut ainakin yhden koronarokoteannoksen. Tutkitut riskiryhmät vastasivat taustasairauksiensa puolesta pieniä poikkeamia lukuun ottamatta hyvin pitkälle koronarokotusjärjestyksen riskiryhmiä.

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja