Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet ensi kertaa sen, miten ilmakehän kaikkein pienimmät hiukkaset vaikuttavat ilmanlaatuun ja saastesumun muodostumiseen.
Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen tutkijat ovat yhdessä kiinalaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa havainneet, että jos suurimpien hiukkasten kertymiseen halutaan ratkaisu, onkin aloitettava pienimmistä hiukkasista.
Aiemmin lähinnä halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia hiukkasia on pidetty suurimpana uhkana ihmisten terveydelle.
– Huomasimme, että pienimpien hiukkasten vaikutus on kaikkein suurin, kertoo akateemikko Markku Kulmala Ilmakehätieteiden keskuksesta INARista Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Kahden vastikään valmistuneen tutkimuksen tulokset julkaistiin Faraday Discussions- ja Nature NPJ climate and atmospheric science -tiedelehdissä.
Mikä saa hiukkaset pysymään koossa ja kasvamaan tietyn kokoisiksi?
Kun ilmakehässä on tarpeeksi hiukkasten muodostumiselle vaadittavia höyryjä ja olot ovat suotuisat, ilmaan ilmestyy yhtäkkiä halkaisijaltaan noin yhden nanometrin kokoisia hiukkasia.
Tätä ilmakehässä tapahtuvaa uusien pienhiukkasten muodostumista havaitaan monissa eri ympäristöissä kaikkialla maapallolla. Ilmiö tunnetaan yliopiston tiedotteen mukaan kaasu-hiukkasmuuntumana.
– Hiukkasia on satoja tuhansia yhtä kuutiosenttimetriä kohden etenkin suurkaupungeissa, joissa yhdistyvät kasvava väkiluku ja saasteiden lisääntyminen, Lubna Dada Ilmakehätieteiden keskuksesta kertoo.
Nyt tutkijat ovat selvittäneet sitä, onko näillä kaikkein pienimmillä hiukkasilla vaikutusta saastesumun muodostumiseen, näkyvyyteen ja ilmansaasteisiin.
Saastesumuun paneuduttiin rinnakkaistutkimuksissa
Kahdessa rinnakkaistutkimuksessa tutkittiin Pekingin keskustan saastesumua uusimpien huippututkimusvälineiden avulla.
Ensimmäisessä tutkimuksessa tarkkailtiin juuri muodostuneiden, arviolta yhden nanometrin kokoisten hiukkasten kasvua ja kemiallista koostumusta. Kasvua seurattiin niin kauan, että niiden koko alkoi vaikuttaa hiukkasmassan kertymiseen.

