Suomalaistutkimus: Komea pankinjohtaja voi tienata hurjasti enemmän kuin vähemmän hyvännäköinen kollega – "Hyvästä ulkonäöstä on hyötyä"

Saavutuksia, syrjintää ja seksismiä – näin ulkonäkö vaikuttaa uraan 9:05
KATSO MYÖS: Miten ulkonäkö vaikuttaa työuraan? Huomenta Suomen vieraina olivat professori Pekka Mattila Aalto-yliopistosta ja dosentti Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan komea pankinjohtaja voi tienata jopa miljoona dollaria vuodessa enemmän kuin piirteiltään vähemmän viehättävä.

Vaasan yliopiston ja Hankenin tutkimuksessa tarkasteltiin toimitusjohtajien kasvonpiirteiden viehättävyyden sekä palkitsemisen yhteyttä pankkialalla. Journal of Economics and Business-julkaisussa esitellyn tutkimuksen mukaan ulkonäöllä on merkitystä.

– Keskimääräistä hyvännäköisempien pankinjohtajien vuotuinen kokonaispalkkio on noin 24 prosenttia korkeampi kuin heidän vähemmän hyvännäköisillä kollegoillaan, kertoo Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Sami Vähämaa tiedotteessa.

Kasvonpiirteiltään hyvännäköiset yhdysvaltalaispankkien toimitusjohtajat ansaitsevat siis tutkimuksen mukaan keskimäärin miljoona dollaria enemmän vuodessa kuin piirteiltään vähemmän viehättävät toimitusjohtajat. Summa kuulostaa hurjalta, mutta Vähämaa selventää MTV Uutisille, että aineistossa olivat mukana suurimmat yhdysvaltalaispankit, joiden toimitusjohtajien palkitseminen on kovalla tasolla. Johtajien keskimääräinen vuotuinen kokonaispalkkio tutkimusperiodin aikana vuodesta 2005–2020 oli 4,435 miljoonaa dollaria. 

Näin ulkonäkö merkitsee

Tutkimuksessa puhutaan kauneuspreemioista eli lisästä, joka työntekijöille maksetaan miellyttävän ulkonän perusteella. Samassa ammatissa ja asemassa olevia ihmisiä verratessa on huomattu, että hyvännäköisille työntekijöille maksetaan keskimäärin enemmän palkkaa.

Tutkimusaineistoissa käsiteltiin 167 yhdysvaltalaista pankkia sekä 272 yksittäistä toimitusjohtajaa. Tutkimuksessa hyödynnettiin koneoppimista, jotta pankkien toimitusjohtajien kasvojen ulkonäköä voitiin tarkastella mahdollisimman objektiivisesti. 

Laskentatoimen apulaisprofessori Mikko Ranta rakensi tutkimusta varten koneoppimismallin, joka arvioi pankinjohtajan ulkonäköä asteikolla 1–5. Mallin tuottama viehättävyyspisteytys perustui ihmisten subjektiiviseen käsitykseen kauniista ulkonäöstä.  Mallia varten rakennettiin harjoitusaineisto, joka koostui isosta määrästä kasvokuvia sekä niihin liitetyistä suuren ihmisjoukon tuottamista subjektiivisista arvoista kuvassa esiintyvän henkilön ulkonäöstä. 

– Yhdysvaltalaiset pankinjohtajat ovat hyvin homogeeninen joukko ihmisiä, noin 50–60-vuotiaita valkoisia miehiä. Kokeilimme koneoppimismalliamme tätä ikäryhmää edustavan ja yleisesti hyvännäköisenä pidetyn näyttelijä George Clooneyn kuvilla, joille malli antoi 4,2–4,5 pistettä kuvasta riippuen. Pankinjohtajien kasvonpiirteiden keskimääräinen viehättävyyspisteytys puolestaan oli 2,7, Vähämaa kertoo tiedotteessa.

Tutkijat havaitsivat, että mitä tulee pankinjohtajien palkitsemiseen, kauneuspreemioita ei voi selittää demografisilla ominaisuuksilla, kuten iällä, sukupuolelle tai etnisyydellä.  Kauneuspreemia on siis tutkijoiden mukaan olemassa myös korkeapalkkaisten toimitusjohtajien työmarkkinoilla. 

– Hyvästä ulkonäöstä on hyötyä pankinjohtajille. Tutkimustuloksemme osoittavat, että ulkonäöllä on merkittävä positiivinen vaikutus pankkien toimitusjohtajien kokonaispalkkioon ja erityisesti johtajien harkinnanvaraiseen suoritusperusteiseen palkitsemiseen.

Vähämaan ja Rannan lisäksi tutkimushankkeeseen ovat osallistuneet projektitutkija Shaker Ahmed Vaasan yliopistosta sekä Hankenin rahoituksen apulaisprofessori Emilia Vähämaa.

 

Lue myös:

    Uusimmat