Ensi vuoden Tokion kesäolympialaisten yleisurheilun kisarajat ovat nousseet merkittävästi kolme vuotta sitten käytyjen Rion kesäolympialaisten vastaaviin. C Moren selostaja Antero Mertarannan mielestä järjestelmä on erittäin hyvä.
Olympiarajat ovat tulleet kovemmaksi kaikissa lajeissa paitsi miesten kiekonheitossa, jossa raja on sama kuin vuoden 2016 Rion kisoissa. Mertaranta sanoo, että rajat asettuvat yleisurheilumaailman mukaan.
– Olympialaiset ovat merkittävin ja tärkein asia, joten on hyvin ymmärrettävää, että rajat on asetettu riittävän korkealle. Sillä haetaan sitä, että sinne pääsee se kerma, joka on kovassa kunnossa. Tulee jälleen käymään niin, että osassa lajeista rajoja ei rikota. Sen jälkeen ruvetaan käymään rankingia läpi, Mertaranta sanoo.
– Yleisurheilu kehittyy koko ajan ja kilpailu kovenee. Sillä taataan se, että tietyt kiintiöt saadaan kuntoon ja rankingille saadaan mahdollisuuksia. Miesten pituushyppy on malliesimerkki siitä, että olympiaraja (8,22 metriä) on hyvin todennäköisesti kovempi kuin millä mennään varmasti finaaliin. Pahempi vaihtoehto olisi se, että jos rajat vedetään liian alas, niin siellä saattaisi yhtäkkiä olla jossakin lajissa jumalaton määrä urheilijoita, Mertaranta toteaa.
"Ei kannata odottaa sensaatiomaisia yllätyksiä"
Tilanne vaikeuttaa suomalaisten asemaa entisestään, sillä vain viisi urheilijaa (Topi Raitanen 3000m esteet, Antti Ruuskanen ja Oliver Helander keihäs, Aku Partanen 50 km kävely, Annimari Korte ja Reetta Hurske 100m aidat) on pystynyt rikkomaan olympiarajan. Lähelle rajaa ovat päässeet kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä, korkeushyppääjä Ella Junnila, pika-aituri Nooralotta Neziri, keihäänheittäjä Lassi Etelätalo ja seitsenottelija . Rion kisoissa Suomella oli mukana 16 yleisurheilijaa. Tokiossa lähemmäksi tuota lukemaa voidaan päästä rankingin kautta.

