Suomalaisten luottamus oikeuslaitoksen riippumattomuuteen on EU:n korkein, kertoo oikeusministeriö.
Kansalaisista 89 prosenttia ja yrityksistä 90 prosenttia kokee tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuuden olevan Suomessa hyvällä tai erittäin hyvällä tasolla.
Asia käy ilmi Euroopan komission tämän vuoden oikeusvaltiokertomuksesta.
Oikeusministeriön mukaan komissio suosittaa kuitenkin myös Suomelle korruptiolainsäädännön tarkistamista osittain.
EU:ssa neuvotellaan parhaillaan uudesta korruption torjuntaa koskevasta direktiivistä.
Lue myös: Yrittäjä syytti Helsingin virkamiehiä korruptiosta: Perättömät lahjuspuheet toivat tuomion
Komissio kiittelee
Oikeusministeriön mukaan komissio pitää hyvänä sitä, että Suomi on jatkanut työtä oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi ja oikeusturvan laadun edistämiseksi.
Työ jatkuu oikeuslaitostyöryhmässä ja sen asettamassa riippumattomuustyöryhmässä.
– Komissio suosittaa tänä vuonna, että Suomi jatkaa työtä lautamiesten eli käräjäoikeuksien maallikkojäsenten nimitysjärjestelmän uudistamiseksi.
Lue myös: Bukarestin sikailu ja loputtomat lehmänkaupat – Romania-toimittaja kertoo, miksi laitaoikeisto menestyy
Suomelle myös suosituksia
Suomi nähdään edelleen yhtenä maailman vähiten korruptoituneista maista.
Komissio suosittaa kuitenkin myös Suomelle korruptiolainsäädännön tarkistamista tietyin osin.
EU:ssa neuvotellaan parhaillaan uudesta korruption torjuntaa koskevasta direktiivistä, jonka täytäntöönpanon yhteydessä kansallista lainsäädäntöä tullaan arvioimaan.
Komissio pitää hyvänä Suomessa kesäkuussa hyväksyttyä uutta kansallista korruptionvastaista toimenpideohjelmaa.
Komissio katsoo, että Suomi on edistynyt myös julkisuuslain uudistustyössä, ja suosittaa työn jatkamista.
Oikeusministeriössä on käynnissä tätä koskeva hanke.
Komissio suosittaa myös, että Suomi hyväksyisi ministereihin ja ylimpiin virkamiehiin sovellettavaa lahjomattomuus- ja vastuuvelvollisuuskehystä koskevat käytännesäännöt.
Komissio toteaa, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat Suomessa laajat, mutta kiinnittää myös huomiota kansalaisjärjestöille suunnatun rahoituksen vähenemiseen.