Suomalaiset testamenttaavat asiantuntijoiden mukaan varallisuuttaan yhä useammin erilaisille järjestöille.
Syynä tähän on se, että ihmisten yleinen varallisuus on karttunut, ja järjestöt itse ovat aktivoituneet hankkimaan lahjoituksia. Suomalaisten huoli esimekiksi luonnosta näkyy nyt valittavissa lahjoituskohteissa.
Vantaalainen Maaret Hirvonen jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle opettajan työstään ja päätti laatia testamentin. Hirvosella ei ole jälkeläisiä, ja hän halusi muistaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyä.
– Ihmisoikeusasiat ovat aina olleet minulle tärkeitä. Ja kun asuin Lontoossa aikoinaan, tutustuin moneen entiseen mielipidevankiin ja silloin tajusin, miten tärkeää on, että joku huolehtii ihmisoikeuksien toteutumisesta, Hirvonen kertoo.
Ihmiset huolissaan globaaleista asioista
Hirvosen tapaan testamenttilahjoittamisen motiivit nousevat omasta elämästä ja ovat hyvin henkilökohtaisia. Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteerin Pia Tornikosken mukaan taustalla on muitakin tekijöitä.
– Tänä päivänä testamenttilahjoittamisesta kiinnostuneet ihmiset ovat selkeästi kiinnostuneita myös esimerkiksi globaaleista huolenaiheista, kuten ilmastonmuutoksesta ja ihmisoikeuksista.
– Viisikymmentä vuotta sitten elettiin hyvin erilaisessa yhteiskunnassa, kun oli sodanjälkeinen aika ja tuolloin sotaveteraanit ja sota-orvot olivat yhteisiä huolenaiheita, sanoo Tornikoski.
Järjestöille testamentattavia summista ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Perintönä lahjoitettavat summat vaihtelevat muutaman tuhannen arvoisesta taulusta jopa muutaman miljoonan kiinteistöön. Kymmenen viime vuoden aikana testamenttitulojaan ovat kasvattaneet ainakin Syöpäsäätiö, YK:n lastenjärjestö Unicef ja luontojärjestö WWF.
"Jokaisella summalla on väliä"
WWF:n pääsihteeri Liisa Rohwederin testamenttilahjoitukset ovat järjestön tuloista keskimäärin noin neljä prosenttia.
– Tulevaisuudessa testamenttilahjoituksia tulee varmasti paljon enemmän, koska meille tehdään testamenttikyselyjä merkittävästi enemmän kuin aikaisempina vuosina, hän ennustaa.
Rohweder muistuttaa, että jokaisella testamantatulla summalla on väliä.
– Meille on aivan yhtä arvokas kymmenen tuhannen euron testamentti tai sitäkin pienempi, ja samalla tavalla sitten, jos sattuisimme saamaan miljoonia niin isona organisaationa pystymme myös ne käyttämään.
Kohteita voi olla useitakin
Rohweder kertoo, että ihmiset haluavat testämentata tällä hetkellä esimerkiksi Itämerelle, Suomen metsien hyvivoinnille, ilmaston muutoksen ehkäisemistyöhön ja niin edelleen.
– Kansainvälisenä järjestönä meille tulee kyselyjä myös lumileopardien tai salametsästyksen vastaisen toiminnan tukemisesta.
Uusin piirre testamenttaamisessa on se, että kohteita voi olla 2-3:eenkin, ja ne ovat keskenään hyvinkin erilaisia.
Maaret Hirvosella on vinkki testamenttilahjoitusta harkitsevalle.
- Olen sitä mieltä, että rahaa pitää antaa sinne missä sitä tarvitaan, eikä sinne missä sitä jo on.