Suomalaiset testamenttaavat asiantuntijoiden mukaan varallisuuttaan yhä useammin erilaisille järjestöille.
Syynä tähän on se, että ihmisten yleinen varallisuus on karttunut, ja järjestöt itse ovat aktivoituneet hankkimaan lahjoituksia. Suomalaisten huoli esimekiksi luonnosta näkyy nyt valittavissa lahjoituskohteissa.
Vantaalainen Maaret Hirvonen jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle opettajan työstään ja päätti laatia testamentin. Hirvosella ei ole jälkeläisiä, ja hän halusi muistaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyä.
– Ihmisoikeusasiat ovat aina olleet minulle tärkeitä. Ja kun asuin Lontoossa aikoinaan, tutustuin moneen entiseen mielipidevankiin ja silloin tajusin, miten tärkeää on, että joku huolehtii ihmisoikeuksien toteutumisesta, Hirvonen kertoo.
Ihmiset huolissaan globaaleista asioista
Hirvosen tapaan testamenttilahjoittamisen motiivit nousevat omasta elämästä ja ovat hyvin henkilökohtaisia. Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n pääsihteerin Pia Tornikosken mukaan taustalla on muitakin tekijöitä.
– Tänä päivänä testamenttilahjoittamisesta kiinnostuneet ihmiset ovat selkeästi kiinnostuneita myös esimerkiksi globaaleista huolenaiheista, kuten ilmastonmuutoksesta ja ihmisoikeuksista.
– Viisikymmentä vuotta sitten elettiin hyvin erilaisessa yhteiskunnassa, kun oli sodanjälkeinen aika ja tuolloin sotaveteraanit ja sota-orvot olivat yhteisiä huolenaiheita, sanoo Tornikoski.
Järjestöille testamentattavia summista ei ole olemassa tarkkaa tietoa. Perintönä lahjoitettavat summat vaihtelevat muutaman tuhannen arvoisesta taulusta jopa muutaman miljoonan kiinteistöön. Kymmenen viime vuoden aikana testamenttitulojaan ovat kasvattaneet ainakin Syöpäsäätiö, YK:n lastenjärjestö Unicef ja luontojärjestö WWF.