Mainos

Suomalaiset olivat ylivertaisia talvisodassa, mutta mitä sitten tapahtui: "Yksi suurimmista väärinkäsityksistä..."

5:04
Katso MTV Uutiset Liven lähetys aiheesta yläpuolelta!

Suomen armeija oli taktisesti ylivertainen talvisodassa. Uuden tutkimuksen mukaan taidot jäivät kuitenkin hyödyntämättä jatkosodassa.

Suomi alkoi valmistautua perusteellisesti talviolojen hyödyntämiseen sodankäynnissä heti itsenäistymisen jälkeen 100 vuotta sitten. Armeijassa, suojeluskunnissa ja rajavartiostossa tajuttiin, että miesylivoimaa ja materiaa vastaan oli parasta liittoutua talven kanssa.

Hämmästyttävästi pari vuosikymmentä jatkunut kehitystyö onnistuttiin vielä salaamaan potentiaaliselta viholliselta, kirjoittaa sotahistorioitsija Pasi Tuunainen uudessa kirjassaan Talven soturit.

– Suomalaiset hakivat tasoitusta ottamalla käyttöön talven ja pimeän edut. Neuvostoliitto ei tiennyt miten suomalaiset tulevat talvella toimimaan, Tuunainen huomauttaa.

Harjoitus paljasti puutteet

Suomessa kehitettiin 1920-luvulla talvitaktiikkaa ja välineistöä, 1930-luvulla
metsätaistelutaitoa. Ensimmäinen opaskirja valmistui 1928, seuraava 1929 ja varsinainen Talvisotaopas vasta marraskuussa 1939, siis vain muutama viikko ennen sodan puhkeamista.

– Jaakkimassa pidettiin 1937 suuri talvisotaharjoitus, jossa huomattiin osaamisessa paljon puutteita. Yksi suurimmista väärinkäsityksistä oli joukkojen liikuttamisen nopeus. Aikataulut olivat ylioptimistisia ja se oli tyypillinen johtamisvirhe vielä talvisodassa.

Yleinen käsitys on ollut, että Suomi joutui talvisotaan huonosti varustautuneena. Tuunainen on toista mieltä.

– Suomi oli varsin hyvin valmistautunut varsinkin taktisesti. Suomalaisilla oli ylivertainen kyky liikkua talvella tiestön ulkopuolella. Puna-armeija toimi kaavamaisesti, kun taas suomalaiset innovoivat, tekivät keksintöjä ja improvisoivat tilanteen mukaan.

Huolto toimi ja hiihto maistui

Sotilassukset ja ahkiot olivat tärkeä osa liikkuvuutta. Saarrostus, yllätys ja niiden yhdistäminen pimeään aikaan toivat tuloksia.

– Esimerkiksi Raatteen tiellä taistelujen aikana oli valoisaa vain muutama tunti.

Aseistuksessa suomalaisilla oli puutteita. Lisäksi osa aseista, kuten pikakiväärit ja tykin ammukset eivät pakkasessa toimineet kunnolla.

Tutkija alleviivaa suomalaisten huollon merkitystä. Jopa rintama-annosten kalorit oli laskettu. Kenttäkeittimillä ja lämmitettävillä teltoilla oli merkitystä, varsinkin kun vastustaja joutui yöpymään usein maakuopissa.

– Meillä kyettiin huoltamaan joukot myös talvioloissa, pystyttiin kuivaamaan varusteita, pystyttiin syömään lämmintä ruokaa ja lepäämään. Tämä oli aivan elintärkeää, Tuunainen korostaa.

Talvea ei hyödynnetty jatkosodassa

Kolme ja puoli kuukautta kestänyt talvisota on Tuunaisen mukaan maailman ainoa kokonaan arktisissa oloissa ja talvella käyty sota.

– On erikoista, ettei talvea hyödynnetty jatkosodassa sen enempää. Talvioloissa taisteltiin suuremmin vain Karhunmäessä vuodenvaihteessa 1941–42 ja Suursaaressa maaliskuussa 1942, Tuunainen kirjoittaa.

Monelle maalle ja armeijalle talviolot ovat sivuseikka, mutta Suomelle elintärkeä osaamisalue. Suomalaisilla saattaa Tuunaisen mielestä kuitenkin olla perspektiiviharha talvisodan perusteella, koska globaalisti se on marginaalinen ilmiö.

– Suomelle talvisota oli vientituote jo kylmän sodan vuosina 1950-luvulla. Viime vuosina moni Nato-maa on harjoitellut Lapissa suomalaisten opastuksessa.

Talvisodan sotakokemuksia on hyödynnetty myös kehitettäessä Suomen maavoimien uudistettua taistelutapaa.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja