Kun ase oli nostettava aseveljeä vastaan – Suomen viimeisin sota päättyi kipeästi

Mannerheimin jyrkkä päätös

Visurin mukaan Suomen joukkojen siirtäminen entisiä aseveljiä vastaan ei tuntunut häpeälliseltä, vaan yritykseltä saada sota lopultakin päättymään. Toki osa suomalaisista upseereista ja siviileistä pakeni Saksaan, koska he kokivat olevansa niin vahvasti Saksan asialla. Siviiliväestö oli evakuoitu Lapista Ruotsiin jo aiemmin.

– Päämajassa oli selvästi haluttomuutta aloittaa sotatoimia. Itse asiassa se oli kuitenkin Mannerheim, joka jyrkästi oli päättänyt, että nyt on toteutettava välirauhan sopimuksen ehdot tinkimättä. Se vaikutti siihen, että muutkin hyväksyivät nämä perustelut, että nyt lähdetään sotimaan, Visuri jatkoi.

Saksalaiset eivät vetäytyneet mukisematta. Saksan vetäytyessä Lappia tuhottiin, ensin normaaliin sotatoimiin kuuluvasti siltoja räjäyttäen ja teitä miinoittaen, mutta myöhemmin tuli selväksi, että kyse on kostosta petturisuomalaisille.

– Ruvettiin ihmisten asuntoja tuhoamaan johdonmukaisesti, ei se ollut sotatoimien kannalta välttämätöntä, Visuri sanoo.

– Saksalaiset kävivät raakaa sotaa muutenkin, mutta kyllä he kokivat suomalaisten pettäneen heidät, sotahistorian emeritusprofessori Ohto Manninen jatkoi.

Omassa luokassaan

Lapin sotaa ei koskaan julistettu virallisesti alkaneeksi ja vahvistus sotatoimien päättymisestäkin annettiin vasta vuonna 1954. Tapaus oli monella tasolla arka, Vihurin mukaan myös siksi, ettei saksalaisten läsnäolon syihin Lapissa haluttu sodan aikana kiinnittää huomiota.

– Se olisi vaatinut tietenkin selityksen, että lähdettiin yhdessä hyökkäämään (Natsi-Saksan) kanssa, Vihuri muistuttaa.

Sota on tullut jälleen Suomen lähelle, kun Ukrainassa on sodittu viidettä vuotta ja vastaiskut ovat yltäneet kymmenien kilometrien päähän Suomen rajasta. Onpa Suomeenkin muutama drooni harhautunut. Toisen maailmansodan kauhut olivat silti asiantuntijoiden mukaan aivan omassa luokassaan.

– Historian tuhoisin sota, jossa kuoli yli 60 miljoonaa ihmistä ––– mittakaavaltaan jotakin ihan muuta, mitä viime vuosikymmeninä on koettu, Vihuri muistuttaa.

Näin saksalaisten polttamat talot roihusivat Lapin sodassa.SA-kuvaa

Suursodassa myös olosuhteet ja liittosuhteet voivat vaihtua moneen kertaan, kuten Suomen kohdalla kävi. 

Ensin nöyristeltiin Saksalle, lopulta Neuvostoliitolle. Tuloksena oli lukematon määrä murhenäytelmiä. 

Kun moni luuli jo sotimisen olevan ohi, kaatui Lapissa vielä yli 770 suomalaissotilasta. Yli 260 katosi ja lähes 3 000 haavoittui. 

Saksan joukoista kaatui noin tuhat ja haavoittui 2 000 ennen kuin joukot oli lopullisesti saatu vetäytymään Lapista.

Siviiliväestön evakuointi helpotti hieman sotatoimia Lapissa, mutta paluu maahan asti poltetuille kotiseuduille oli lappilaisille tietenkin rankkaa, professorit muistuttavat.

– Se kannattaa myöskin pitää oppina, että silloin kun suursota on käynnissä, siellä tapahtuu mitä vaan, Vihuri summaa.

Lue ja katso myös: Tältä näyttää Lapin sota -elokuvan traileri