Suomalaiset lahjoittavat entistä innokkaammin kehitysapuun – järjestöiltä kadonnut miljoonia

– Viestintäpäällikkö Mikko Koivumaa toteaa, että leikkaukset olivat silti erittäin kovia. Järjestö on Suomen suurin kehitysavun jakaja.

SPR:llä ulkomaan katastrofirahastoon lahjoituksista menee vuosittain noin 11–12 miljoonaa euroa. Rahastosta ohjataan varoja myös kehitysyhteistyöhön.

"Kriittinen hetki"

Suomen Pakolaisavun lahjotuksien kautta saama potti on kasvanut parissa vuodessa vajaalla 200 000 eurolla. Nykyisin järjestö kerää vuodessa noin 600 000 euroa, josta valtaosa tulee yksittäisiltä kuukausilahjoittajilta.

– On vaikea arvioida mikä suomalaiset sai liikkeelle, mutta tulkintani mukaan sekä pakolaistilanteen kärjistyminen että leikkausten julkaiseminen vaikuttivat lahjoitusintoon, toiminnanjohtaja Annu Lehtinen kertoo.

Pakolaisapu tekee kehitysyhteistyötä muun muassa Afrikan maissa, joihin tulee runsaasti pakolaisia muista maista esimerkiksi konfliktien takia. Lehtisen mukaan monilla järjestöillä on nyt kriittinen hetki.

– Kun leikkauksista kerrottiin toissavuonna, monilla oli vielä siirtyviä varoja, mutta nyt ne (leikkaukset) alkavat näkyä konkreettisemmin, Lehtinen varoittaa.

Leikkaukset pakottivat supistamaan toimintaa

– Ulkoministeriön tukea kansalaisjärjestöjen kehitysavulle laskettiin rajusti viime vuodeksi. Hallitus perusteli leikkauksia muun muassa valtiontalouden säästökuurilla.

– Toissavuonna tukipotti järjestöille oli vielä 114 miljoonaa. Viime vuonna summa laski nykyiselle tasolleen 65 miljoonaan.

– Moni kehitysapujärjestö on supistanut toimintaansa valtionavun leikkausten takia.

– Esimeriksi Suomen Punainen risti joutui lopettamaan ennenaikaisesti kehitysyhteistyöohjelmiaan muun muassa Ghanassa ja Swazimaassa sekä Tadzhikistanissa ja Mongoliassa.

– Suomen Pakolaisapu karsi avustusohjelmistaan ja kävi yt-neuvottelut.

– Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus leikkasi rajusti toiminnastaan muun muassa Länsi-Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa sekä säästi henkilöstökuluissa irtisanomalla ja lomauttamalla. Viestinnän budjetista leikattiin puolet.

– Kirkon Ulkomaanapu joutui lopettamaan toimintaa Libanonissa, Hondurasissa, Mosambikissa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. Lisäksi toimintaa supistettiin merkittävästi Kambodzhassa ja Guatemalassa.

(STT)

Lähteinä Ulkoministeriö, SASK, Suomen Pakolaisapu, SPR ja Kirkon Ulkomaanapu

Lahjoittajat tietoisia 

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen (SASK) vuosittainen yksittäisille lahjottajille suunnattu varainkeruu on noussut noin 20 000 eurosta noin 100 000:n tienoille viime vuosina. Se saa merkittävää tukea myös ammattiliitoilta. Järjestö tukee ohjelmillaan muun muassa työntekijöiden oikeuksia ja koulutusta.

Lisäksi se edistää esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan toimintaa sekä demokratiaa kehittyvissä maissa.

Toiminnanjohtaja Janne Ronkaisen mukaan varainkeruuseen on panostettu aikaisempaa enemmän parin viime vuoden aikana, jo ennen leikkauksia. Lahjoittajia on haettu muun muassa sosiaalisessa mediassa, ammattiliittojen julkaisuissa ja erilaisissa koulutustilaisuuksissa.

– Olemme viestineet, että rahoitus on vähentynyt mutta avun tarve kehitysmaissa ei ole vähentynyt mihinkään.

Ronkainen ei pysty arvioimaan, missä määrin ihmisten lisääntynyt lahjoitusinto johtuu leikkauksista ja missä määrin tehostuneesta varainkeruusta.

– Ihmisille ei ole tarvinnut kertoa, että järjestöillä on tiukkaa, koska he ovat tietoisia asiasta. Leikkausten jälkeen tietoisuus on kasvanut, ja tämä on osaltaan tukenut varainhankintaa.