Kelan ja THL:n tietojen mukaan mielenterveys ja elintasosairaudet herättävät huolta.
Kansallisen terveysindeksin uusimmat tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten tilanteesta. Toisaalta valopilkkujakin löytyy.
Sepelvaltimotaudissa ja aivoverisuonitaudeissa sairastuvuus on vähentynyt jyrkästi monilla sellaisilla alueilla, joilla niiden sairastuvuus oli korkeaa vuonna 2017.
Näitä ovat muun muassa Etelä-Karjala, Etelä-Savo ja Päijät-Häme.
Sydän- ja verisuonisairauksien väheneminen näyttää kuitenkin pysähtyneen eteläisessä Suomessa, jossa sairastavuus oli valmiiksi matalampaa.
Tämä viittaa Kelan ja THL:n tiedotteen mukaan siihen, että uusia toimia tarvitaan.
– Sairauksien ennaltaehkäisy on yhä tehokkain tapa tukea terveyttä. Luotettavaa tietoa terveellisistä elintavoista on saatavilla, mutta rinnalle tarvitaan yhteiskunnallisia kannustimia terveellisille valinnoille, kuten terveysperusteinen verotus, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
Datan perusteella myös diabetes ja krooniset keuhkosairaudet lisääntyvät voimakkaasti kaikilla hyvinvointialueilla.
Keuhkosairauksien lisääntymistä selittää uniapneadiagnoosien yleistyminen, joka johtuu erityisesti lihavuuden lisääntymisestä työikäisillä.
Lue myös: Defibrillaattori voi pelastaa hengen – näin käytät sitä
Lihavuus puolestaan liittyy olennaisesti diabeteksen ja moniin muihin sairauksiin.
– Lihavuus ja sen liitännäissairaudet ovat selvästi kasvussa olevia kansanterveysongelmia. Jos lihavuuden yleistymistä ei onnistuta ehkäisemään, se lisää tulevaisuudessa sairastavuutta ja työkyvyttömyyttä, arvioi Kelan erikoistutkija Kati Sarnola.
