Jos on joskus viettänyt iltaa tai yötä Helsingissä, on hyvinkin saattanut päätyä johonkin Jorma Railonkosken luomuksista. Tänään keskiviikkona 80 vuotta täyttävän yrittäjän ravintolaimperiumin pyöritys on jo tytärten vastuulla, mutta Railonkoski puhuu edelleen kiivaasti alan puolesta.
80-vuotias Jorma Railonkoski käy vieläkin välillä Helsingin yöelämässä. Lähinnä kuitenkin Storyvillessä tai Rymy-Eetussa, jotka molemmat kuuluvat Railonkosken perheen Happy Hour Restaurants -ravintolaketjuun.
Ensimmäisen ravintolansa Railonkoski avasi vuonna 1979 Lauttasaareen. Rosmariini oli ranskalaistyylinen bistro, ja sen jälkeen Railonkoski on pyörittänyt melkein kahtakymmentä anniskelupaikkaa. Tänä päivänä Happy Hour Restaurants on Rymy-Eetun ja Storyvillen lisäksi koti LeBonkille ja Freedomille.
– Kaikista ravintoloistamme ylpein olen varmaan Storyvillesta. Se on ollut lempilapseni kohta 23 vuotta. Siellä musiikki ja nimenomaan jazz nousi tärkeimmäksi elementiksi, Railonkoski sanoo.
Saksalaista oluttupaa jäljittelevä Rymy-Eetu, jossa saa litran tuoppeja ja tanssia pöydillä, on ravintoloista parhaiten tuottava.
– Ravintolan menestyminen ei ole kiinni mistään yhdestä seikasta. Sekä interiöörin, palvelun, ruoan että musiikin täytyy natsata yhteen. Ja sitten pitää vielä uskoa liikeideaan, niin muutkin ehkä uskovat.
Railonkoski Storyvillen edessä vuonna 2013.Lehtikuva
Ravintolan sijaintia Railonkoski pitää tärkeänä, mutta ei ratkaisevana.
– Hyvälläkin paikalla olevan ravintolan voi ryssiä. Monet uudet paikat ovat aika usein tähdenlentoja.
”Asiakkaita olisi kuuteen asti aamulla”
Vuodet ovat muuttaneet Helsingin ravintola- ja yökerhomaailmaa paljon.
– Parikymmentä vuotta sitten melkein riitti, kun avasi ovensa. Silloin anniskeluoikeuksia vielä säännösteltiin – nyt niitä saa jokainen, joka hakee. Kilpailu on kiristynyt hirveästi, ja ihmisten käyttäytyminenkin on muuttunut jonkin verran. Lama-aikana ei enää käydä keskellä viikkoa yöllä klubeissa.
– Toisaalta merkille pantavaa on, että ruokaa on tarjolla paljon monipuolisemmin kuin vielä 1990-luvulla. Sama koskee musiikkia: toissa lauantaina lehdessä oli 31 keikkaa yhtenä iltana eri paikoissa Helsingissä. Siinä on jo tiukkaa saada asiakkaita kaikkiin.
Railonkoskea suututtaa, että Suomessa ravintolat eivät saa olla auki läpi yön.
– En ymmärrä, mihin aukiolosäännöksiä ylipäätään tarvitaan. Poistaisin ne ilman muuta. Se on vain vallankäyttöä vallankäytön vuoksi.
– Kaikki ravintoloitsijat yrittävät saada ihmisiä tulemaan paikalle aikaisin, mutta eivät ne vain tule. Nykyisin kello on helposti yksitoista illalla ennen kuin päästään liikenteeseen. Ravintoloitsijan on siihen aika vaikea vaikuttaa.
Railonkoski arvelee, että helpompaa olisi saada ihmiset jäämään baariin vielä neljän jälkeen, mutta se ei taas aukiolosäännösten vuoksi ole mahdollista.
– Viikonloppuisin asiakkaita olisi varmaan kuuteen asti aamulla, jos saisi olla.
”Alkoholilain ei pitäisi koskea ravintoloita ollenkaan”
Railonkoski ei pidä suomalaisten yökerhojen asiakaskuntaa liian humalahakuisena.
– Minun mielestäni ne voisivat juoda vähän enemmänkin, Railonkoski nauraa.
Ravintolayrittäjän suusta kuultuna kommentti ei ehkä yllätä.
– Väitän, että alkoholinkäyttö on yökerhoissa vähäisempää kuin jossakin pubeissa. Ei siitä mitään suurempia ongelmia ole. Toki aina on ongelmapersoonia, joille viina ei sovi ollenkaan, mutta ei sillä voi leimata koko alaa tai kaikkia ihmisiä. Alkoholilain ei pitäisi koskea ravintoloita ollenkaan.
– Useimmille alkoholi on vain osa elämää, joka tekee meistä vähän seurallisempia kuin muuten – ei mikään ongelma, jota tarvitsisi holhota. Kymmenen prosenttia kaikesta alkoholista kulutetaan ravintoloissa, mutta viranomaisten suhtautuminen on täysin hysteeristä aina, kun alkoholista puhutaan.
Railonkosken mielestä sosiaalinen kanssakäyminen on ravintoloille olennaisempi asia kuin alkoholi.
– Kotona ei voi tavata uusia ihmisiä, mutta ravintolassa voi. Monille ravintolassa käyminen ei ole ollenkaan viinanjuontilähtöistä, vaan sillä sosiaalisella puolella on suuri merkitys.
Railonkosken mielestä viranomaiset suhtautuvat alkoholiin hysteerisesti.Lehtikuva
”Tarkkaan ottaen en ole jäänyt eläkkeelle”
Nykyään Railonkoski on Happy Hour Restaurants Oy:n osakkeenomistaja. Liiketoimintaa johtavat hänen kaksi tytärtään.
– Sukupolvenvaihdos on tapahtunut ihan pikkuhiljaa. Tarkkaan ottaen en ole jäänyt vieläkään eläkkeelle, mutta ei minun juuri tarvitse puuttua mihinkään. Lähinnä hoidan joskus jotain sopimusasioita. Olen nimittänyt itseni firman remote controlliksi (kaukosäätimeksi).
Railonkoski on asunut vaimonsa kanssa talvet Espanjassa vuodesta 1996 lähtien. He päätyivät sinne vähän sattumalta.
– Olimme ostaneet viikon matkan Pariisiin ravintolamessuille. Messut olikin peruttu, joten päätimme lähteä loppuviikoksi Espanjaan. Katselimme siellä muutamaa asuntoa, eikä mennyt montaa päivää, kun päätimme ostaa yhden.
– Elämä ei ole täällä sen kummallisempaa kuin Suomessakaan. Paitsi onhan meillä puutarha, jota voi hoitaa ympäri vuoden. Ja käymme aika paljon ruokaravintoloissa, koska ulkona syöminen on Espanjassa hyvin edullista.
Kuvassa suomalaista baarikulttuuria vuodelta 1973 Hotelli Marskissa.Lehtikuva
Tarinoita yrittäjävuosilta on jäänyt kerrottavaksi.
– Ensimmäistä ravintolaa perustaessa meiltä loppuivat rahat. Menin kysymään 20 000 markan lainaa vastapäätä sijainneesta Yhdyspankin konttorista. Pankinjohtaja sanoi, että rahat on loppu, tule ensi kuussa uudestaan. Kun sitten menin seuraavassa kuussa uudestaan, hän ilmoitti, että saat kymppitonnin, täytyy säästää vähän muillekin.
– Samainen pankinjohtaja kävi myöhemmin lounaalla ravintolassamme. Ilmoitin henkilökunnalle, että kun hän tulee seuraavan kerran, niin sanotte, että pihvit on tältä päivää loppu, tule huomenna uudestaan. Ja sitten, kun hän tulee uudestaan, sanokaa, että saatte vain puolikkaan pihvin, koska täytyy säästää vähän muillekin. Oli se rahan saanti vaikeaa silloin, kun aloitettiin.
Railonkoski toivoo, että Happy Hour Restaurantsin ravintolatoiminta jatkuisi tulevaisuudessakin omassa suvussa.
– Mutta sitähän ei koskaan tiedä, miten kenenkin mieli muuttuu ja mitä lapsenlapset asiasta ajattelevat, Railonkoski miettii.
