Maailmanperintökohde rapistuu – Kelan pääkonttorin peruskorjaus maksaisi 170 miljoonaa euroa

– Ihan väistämättä me olemme akuutin peruskorjauksen tarpeessa, näin ei voida jatkaa kovin montaa vuotta eteenpäin. Meillä on haasteita julkisivun kanssa ja maanalaisten rakenteiden kanssa, ja kosteudenhallinnan kanssa on hyvin paljon tekemistä, listaa Kelan kiinteistöpäällikkö Mervi Roiha-Muilu.

Peruskorjaus maksaisi noin 170 miljoonaa euroa ja nyt ihmetellään, mistä rahat saataisiin. Lähtökohtaisesti rakennuksen kunnossapidosta ja korjaamisesta vastaa omistaja.

– Tässä Kansaneläkelaitoksen pääkonttorin tapauksessa valtio on tietysti omistaja ja se on maailmanperintösopimuksen ja maailmanperintökohdeluettelon kautta sitoutunut myös siihen, että tämä rakennus säilyy, huomauttaa Salmela.

– Kansaneläkelaitoksen ollessa kyseessä, voidaan kaksi kertaa pysähtyä miettimään, että kuka se omistaja todellisuudessa on: onko se Kela, joka kuitenkin toimii muualta tulevan rahan turvin vai onko se Suomen eduskunta, pohtii Lindh.

Kelan pääkonttorin kirjasto muistuttaa Viipurin kirjastoa.MTV

Kela poistuu rakennuksesta vuonna 2029

Valtion säästöpaineet eivät ole helpottamassa ja Kelassa on myös mietitty, mitä tehdään, jos rahoitusta ei heti löydy.

– Kyllä vuosi 2029 on meidän maaginen luku, että Kela tulee siinä vaiheessa poistumaan joko peruskorjauksen ajaksi tai sitten vähän pidemmäksi aikaa, kunnes saadaan se peruskorjaus toteutettua, linjaa Roiha-Muilu.

Kelan pääkonttorin henkilöstöruokalasta on näkymä vehreälle sisäpihalle.MTV

Opastettuja tutustumiskierroksia ehkä luvassa

Valinta maailmanperintökohteeksi on lisännyt merkittävästi kiinnostusta Aallon kohteisiin ja myös Kelan pääkonttoriin halutaan päästä tutustumaan.

– Me käymme tällä hetkellä Kelan kanssa neuvotteluja siitä, että Alvar Aalto -säätiö järjestäisi täällä opastettuja kierroksia, sanoo Lindh.

– Tuntuu ihan loogiselta, että tämä avattaisiin. Ja maailmanperintöön liittyy tietysti myös se, että kerrotaan siitä, miksi tämä kohde on arvokas myös muille, perustelee Salmela.

Tavoitteena on, että osa tiloista voitaisiin avata laajemmin yleisölle, mutta se tuskin onnistuu ennen peruskorjausta.

– Kun me saisimme peruskorjauksen toteutettua, niin sen jälkeen me riemumielin kyllä päästäisimme ihmisiä tänne tustustumaan. Kelan toiminta voitaisiin eriyttää omaan siipeen ja sitten turismille jäisi tilaa ihan reilusti tutustua näihin ihan merkittäviin tiloihin tässä talossa, sanoo Roiha-Muilu.