Video: Kolme myyttiä Ukrainan sodastaSuomalaisen sotilasasiantuntijan mukaan Ukrainaan hyökänneiden venäläisjoukkojen toimintakyky on suurelta osin laskenut heikoksi, eikä se sieltä enää helpolla nouse.
MTV Uutiset seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä.
Löydät tuoreimmat uutiset uutispalvelustamme sekä MTV Katsomosta joka päivä.
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monin tavoin. Tästä artikkelista löydät ajantasaista tietoa auttamisesta.
Ukrainan tilanne aiheuttaa monenlaisia tunteita. Tästä artikkelista löydät tietoja siihen, miten hakea apua itselle tai läheisellesi.
Sotilaankin mieli ja keho tottelevat yleisiä inhimillisiä lainalaisuuksia, ja vaativat ennen pitkää lepoa.
– Uusia joukkoja tarvittaisiin. Ukrainaan on viety lähemmäs 200 000 venäläissotilasta ja noita taisteluun sidottuja joukkoja on käytetty sillä tavalla, että niiden toimintakyky on väkisinkin surkea, majuri Eerika Vaahtovuo sanoo.
Hänen mukaansa tämä näkyy muun muassa siinä, etteivät venäläisjoukot taistele Ukrainassa tavalla, jonka ne koulutuksensa pohjalta kyllä osaisivat. Sen sijaan kolonnat sumppuuntuvat ja ehjääkin kalustoa hylätään.
Puolustusvoimista parhaillaan virkavapaalla oleva Vaahtovuo perehtyi yleisesikuntakurssin opinnäytetyössään nimenomaan sotilaan toimintakykyyn. Siihen vaikuttaa moni tekijä, mutta jos joku yksittäinen pitäisi valita, niin Vaahtovuon mukaan riittävä uni on ylitse muiden. Sen puute heikentää nopeasti erityisesti kognitiivista toimintakykyä.
– Senhän tietää jokainen, että ei tarvitse kuin vuorokausi valvoa, niin kaikenlaisia juttuja alkaa näkemään ja kroppa tilttaa pian, Vaahtovuo vertaa.
Sota ja uni ovat kuitenkin vaikea yhdistelmä. Vaahtovuon mukaan Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että jo rauhanajan sotaharjoituksissa unen määrä jää alle kaikkien perustoimintavaatimusten edellyttämän noin kuuden tunnin tason.
– Sodassa kuolemanvaara tekee sen, että ihminen stressaantuu. Jos on mahdollisuus nukkua kuusi tuntia putkeen, niin nukutko, kun jokainen risahdus voi merkitä sitä, että vaunua ammutaan ja kaikki räjähtää ilmaan, Vaahtovuo kysyy.
Hän kertoo Yhdysvalloissa tehdystä tutkimuksesta, jossa tykistöjoukkoa testattiin 20 päivän ajan siten, että neljä eri yksikköä sai nukkua enimmillään seitsemästä vähimmillään neljään tuntiin yössä. Vajaan kolmen viikon kuluttua ensimmäisen yksikön tulitoiminnan nopeus ja osumatarkkuus oli ennallaan, kuusi tuntia nukkuneilla vain puolet alkuperäisestä ja neljän tunnin yöunet saaneilla enää 15 prosenttia.
– Eli ihan yhtä tyhjän kanssa, ampuivat minne sattuu, Vaahtovuo tiivistää.
Ukrainassa riittämätön uni ei ole venäläisten ainoa ongelma. Aika sotii hyökkääjää vastaan, sillä paitsi että itse taistelutoimet ovat jatkuneet jo kuukauden, niin venäläisjoukkoja koottiin ennen sotaa odottelemaan Ukrainan lähistölle – osin kaukaa, jopa tuhansien kilometrien päästä.
Vaahtovuon mukaan taistelijan kuormittuminen ja stressi alkavat jo tuosta joukon kokoamisen ja tehtävään lähettämisen hetkestä. Aluksi stressi tosin parantaa toimintakykyä.
– (Ensimmäiset) kymmenen päivää on semmoinen optimivaihe, jossa joukko on parhaimmillaan ja jonka aikana se pitäisi periaatteessa saada kovaan paikkaan. Sen jälkeen toimintakyky alkaa pikkuhiljaa laskea, vaikkei mitään erikoista edes tapahtuisi, koska olosuhteet ovat joka tapauksessa huonommat kuin normaalielämässä, Vaahtovuo kertoo.
Epätietoisuus hyökkäyksen tavoitteista tai niiden jääminen toteutumatta sekä puuttuva luottamus esimiehiin syövät myös taistelijan mieltä. Vaahtovuon mukaan tämä heikentää ryhmäkoheesiota, mikä on kohtalokasta, sillä hyökkäysoperaatiossa taistellaan ensi sijassa oman joukon selviämisen, ei niinkään aatteen tai isänmaan puolesta.