Suomalainen menestysresepti -kilpailussa kehitetään menestystuotetta – voittajalta vaaditaan laaja-alaista näkemystä

– Kasvisruuissa mennään jo versioissa 4.0 tai 5.0. Nousu alkoi 2010-luvulla, kun Nyhtökaura ja Härkis tulivat markkinoille, Sukula avaa.

Palautteen merkitys

Suomalaiset kuluttajat tunteva Luoma puolestaan tietää, että Suomalainen menestysresepti -kilpailu vaatii sitoutumista ja heittäytymistä prosessiin. Kovan seulan läpikäynneillä finalisteilla on kädet täynnä työtä.

– Kilpailijan on kyettävä vastaanottamaan palautetta. On osattava ottaa vastaan se apu ja tuki, jota on saatavilla. Heidän on myös itse oltava aktiivisia, kun he kohtaavat haasteita, Luoma sanoo.

Kokemuksensa kautta Luoma on huomannut, että moni astuu tuotekehityksessä samaan sudenkuoppaan. Matka kauppojen hyllylle vaatii nöyryyttä ja kykyä miettiä asioita toistuvasti uudelleen.

– Kehitystyön vaarana on se, että kilpailija ihastuu omiin ideoihinsa liikaa. Silloin hän voi menettää kykynsä kuunnella ja ottaa huomioon todelliset loppukäyttäjät, Luoma toteaa.

Kilpailun aikana tuotteita arvioidaan laajasti käyden yksi kerrallaan läpi erilaisia tuotekehityksen osa-alueita. Pisteitä jaetaan jokaisesta suorituksesta erikseen, joten esimerkiksi pakkaussuunnittelusta korkeat pisteet kerännyt kilpailija saattaa suoriutua heikommin makuvarianttien kehitystehtävästä.

– Tarkoitus on, että lopulta se tuotteen kehityskaari tukee kaupallistamista. Kiinnostavasta aihiosta syntyy kaupallisesti kiinnostava lopputuote, Luoma sanoo.

Pitkän aikavälin ajattelu

Markkinoinnin ja brändäämisen asiantuntijana kilpailua tuomaroiva Kurttila painottaa, että kilpailijalla on oltava holistinen näkemys siitä, mitä menestyminen vaatii.

– Olen aina innoissani hyvistä ideoista, mutta matka on vasta alussa, kun tuote on keksitty. Haasteena ei ole vain se, että tuote saadaan kaupan hyllylle, vaan täytyy miettiä myös sitä, miten se pidetään siellä. Tuotteen on kasvettava ja elettävä ajassa kiinni, Kurttila sanoo.

Pitkän aikavälin näkemys, intohimo ja oma usko tuotteeseen ovat asioita, joita ilman kilpailussa ei pärjää. Kuluttajiakaan ei sovi unohtaa.

– Hyvä tuoteidea vastaa selkeästi johonkin kuluttajatarpeeseen. Innovaatio itsessään voi olla helppo keksiä. Se voi olla hyvä sun mielestä, mutta jos se ei ole sitä muiden mielestä, ei se ole innovaatio, Kurttila toteaa.

– Jotta tuotteella rikastuisi, sen täytyy vastata isoon tarpeeseen, eli monien tarpeisiin, Kurttila jatkaa.

Kaupan arvoketju

S-ryhmän päivittäistavarakauppaa johtava Päällysaho kertoo, että kilpailijoilta odotetaan myös kaupan arvoketjun huomioon ottamista. Tämä näkyy niin tuotantoprosessien suunnittelussa kuin lopullisissa pakkauksissa.

– Säilyvyys on tärkeä asia. On pohdittava, miten tuoretuotteesta kehitetään sellainen, että se menee läpi turvallisena tuotteena. Pakkaussuunnittelun kautta tuote saadaan erottumaan hyllystä, Päällysaho kertoo.

Tuotteen menestyksen kannalta on tärkeää, että tuote herättää kuluttajien kiinnostukseen. Erottuvuus on tärkeässä roolissa.

– Tuotteen on saatava sinut tai minut kokeilemaan. Erottuvuuden kautta tehdään ensimmäinen ostopäätös. Jos tuote päätyy ostoskoriin toisen tai kolmannenkin kerran, on sille löytynyt käyttöyhteys. Se on oltava maukas ja helppokäyttöinen. Myös oikealla hintapisteellä on merkitystä, Päällysaho sanoo.

Vaikka jokaisessa ohjelman jaksossa kilpailijoita verrataan eri osa-alueittain, tuomarit ovat kaikki sitä mieltä, että lopullinen voittaja ratkeaa vasta finaalin aikana.

– Finaalissa ratkaisee se, miltä lopullinen tuote näyttää tuomarin tai kuluttajan silmin, miten se on tuotu lautasella esille ja miltä tuote juuri sillä hetkellä minun ja kollegoiden suussa maistuu, Päällysaho toteaa.

Taso on tänä vuonna ollut korkea, sillä kilpailu on jo monelle tuttu. Suomalaisen menestysreseptin tunnettuus on kasvanut ja hakemuksia tuli suuret määrät.

– Taisin tämän kauden ensimmäisissä jaksoissa jo todeta, että kuluttajalla on täysi oikeus odottaa täyden kympin tuotteita, Päällysaho sanoo.

Finalistista voittajaksi

Finalistien tavoitteena on kehittää tuotteensa ohjelmassa loppuun asti. Näin myös tapahtuu, sillä voittajatuote ei ole ainut, joka päätyy S-ryhmän kauppojen hyllyille. Koronapandemia-ajan poikkeusolosuhteissa tehty tuotantokausi on vaatinut poikkeuksellista sitoutumista ja paneutumista.

– Jokainen finalisti on tavallaan jo voittaja, sillä heidän tuotteitaan on yhdessä kehitetty loppuun saakka. Jokaiselle tuotteelle myös löytyy varmasti kysyntää, ihan jo ohjelman kautta, Päällysaho vakuuttaa.

Kilpailun voittaja saa kuitenkin suurimman kilpailuedun. Kilpailijoiden ponnistukset palkitaan, joten voittoa tavoitellaan tosissaan.

– Voittaja saa kuitenkin kuluttajan ja kaupan suurimman huomion, sillä kaikki eivät pääse kultamitaleille, Päällysaho sanoo.

Voitto voi muuttaa kilpailijan elämän. Menestynyt tuoteinnovaatio voi tuoda kehittäjälleen esimerkiksi taloudellista vakautta.

– Kilpailun voitto voi antaa kilpailijalle ihan mitä vain. Edellisen kauden voittajatuotteet ovat olleet suuria menestystarinoita. Jos tuotteesta tulee hitti ja kuluttajat hyväksyvät sen, niin voi painaa paperirahaa, Sukula sanoo.

– Pragmaattisesti sanottuna voitto voi tehdä kilpailijasta miljonäärin, ainakin henkisen, Sukula päättää.

Suomalainen menestysresepti -ohjelman kolmannen kauden jaksojen ensiesitykset nähdään MTV3-kanavalla keskiviikkoisin klo 21.