Vuonna 2004 Harri Hursti oli 36-vuotias eläköitynyt hakkeri, joka oli tehnyt rahansa yrityskaupoilla. Nuoren miehen tarkoituksena oli reissata ympäri maailmaa, kun häntä pyydettiin tekemään hakkerointi Yhdysvaltain vaalijärjestelmiin.
Yhdysvaltain vaalijärjestelmät ovat asiantuntijoiden mielestä pelottavan helposti hakkeroitavissa. Katso video!
– Ei kiinnosta. Painukaa helvettiin, menen Tahitille, Hursti kommentoi kyselyihin.
Kysely jatkui. Hursti antoi säännöt, joiden noudattaminen olisi vaikeaa. Tällä hän yritti päästä kyselijöistä eroon.
–Pitää olla kutsu vaalitoimikunnan johtajalta. Pitää olla oikeusturva syytteitä vastaan.
Vuoden 2000 presidentinvaalien uudelleenlaskennasta vastannut Tallahasseen vaalitoimikunnan johtaja Ion Sancho soitti Hurstille ja lupasi tälle turvaa.
–Sitten join kaljaa. Jossain ensimmäisen ja toisen korin välissä tajusin, että olen nähnyt äänestyksessä käytettäviä muistikortteja ennenkin. Ne olivat vanhaa teknologiaa.
Lopulta Hursti paljasti, että muistikorttien avulla voidaan manipuloida äänestystulosta. Hänestä tehtiin dokumentteja, artikkeleita ja Yhdysvaltain hallinnon tietoturva-asiantuntija.
Muutosta ei tapahtunut
Manhattanin East Villagessa sijaitseva Klimat-ravintola on ollut pitkään New Yorkin hakkeripiirien suosiossa. Harri Hursti puhuu matalalla, mutta kuuluvalla äänellä tyhjän ravintolan nurkkapöydässä.
– Minulla oli vuosina 2005–2006 usko, että kun nämä asiat paljastetaan, niin asia on korjattu parin vuoden päästä. Minulle ei olisi tullut mieleenkään, että se sama softaversio ja laitteet ovat edelleen käytössä ja keskustelemme tästä vieläkin.
Marraskuun välivaaleissa Hursti on jälleen vaalitarkkailijana. Lisäksi hän kouluttaa sata Euroopasta tarkkailijaksi saapuvaa kansanedustajaa.
– Kerron heille, mitä pitää katsoa ja mitä pitää nähdä siellä äänestyspaikalla.
Mitä näissä vaaleissa pitää sitten nähdä?
– Miten ihmisten prosessointi toimii ja miten varmistetaan, että heillä on äänioikeus. Käytössä on nyt taas uusia vaalitietojärjestelmiä, joita ei ollut vuonna 2016. Nämä ovat hyvin haavoittuvia.
– Vaalitietojärjestelmät tulevat yksityisiltä firmoilta. Siinä ei ole mitään sääntelyä tai luvanvaraista toimintaa. Kyseessä on täysi villi länsi.
Yhdysvalloissa liittovaltiolla tai osavaltioilla ei ole monessa paikassa paljonkaan toimivaltaa vaalien järjestämisessä, vaan kaikki päättämisen arvoinen tehdään yleensä kunnittain, joissa vaaleilla valitut ihmiset keskustelevat muun muassa vaalitietojärjestelmävalmistajien, äänestyslaitevalmistajien ja vaalipalveluyritysten kanssa.
– Se on kerros kerroksen päälle näitä yrityksiä. Kaikki tehdään kunnallistasolla. Sitten sieltä tulee joku yritys kertomaan, miten asiat hoidetaan, eikä kunnan puolelta vastuussa oleva ihminen välttämättä tiedä, mitä laki sanoo.
– Kaikki tehdään yksityisen yrityksen ohjauksessa.
Vuodet ovat opettaneet, että mahdottomalta tuntuva voi olla mahdollista.
– Olisi täysin mahdotonta saada minua uskomaan kaikki se, mitä olen nähnyt 15 vuoden aikana. Että ei tämä systeemi voisi olla näin surkea.
Valtio ei ole välttämättä uhka
Vielä vuoden 2016 presidentinvaaleissa Yhdysvaltain hallinnon äänestyksen uhkakuva numero yksi oli epärehellinen ehdokas, joka yrittäisi voittaa vilpillä.
Uhkakuva oli täysin väärä, Hursti kertoo.
– Ei pohdittu, että voi olla hyvin rahoitettu tai kärsivällinen organisaatio, jonka ainoa tarkoitus saattaa olla tuhota usko demokratiaan.
Sitten hän hiljenee.
– Suomessa, Yhdysvalloissa, Ranskassa, Englannissa me elämme hybridisotaa. Sen toimijoita eivät ole vain Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat. Sodankäynti on halpaa, koska ei tarvitse paljon rahaa ajamaan hyviä digitaalisia kampanjoita.
– Aikoinaan vallankumouksiin on tarvittu isoja rahoituksia. Nyt ne ovat taskurahoja. Ei ole enää vain valtiollisia toimijoita.
Hurstin mukaan muun muassa Venäjän tarkoitus hybridisodankäynnissä Suomen kanssa on yhteiskuntarauhan horjuttaminen.
– Se luo mahdollisuuksia, kun saadaan yhteiskunta epästabilisoitua. Hyökkääjä ei välttämättä edes aluksi tiedä, miten se mahdollisuuksia käyttää. Nyt tiedämme, että esimerkiksi rokotteidenvastaisissa kampanjoissa olivat isot venäläisrahoitukset takana.
Mutta mihin hybridisodankäynti loppuu? Fyysinen sota loppuu viime kädessä kuolemaan, mutta entä hybridisodankäynti?
– Olet oikeassa. Sillä ei ole välttämättä mitään loogista päätöstä. Ehkä se, että hyökkääjä saa, mitä haluaa, ja tapahtuu vallankumous. Tai sitten se vain jatkuu. Puolustajalla ei ole siinä mitään end gamea eikä tapaa lopettaa sodankäynti.
– Ainoa tapa puolustautua on kehittää päänsisäistä palomuuria, joka auttaa erottelemaan viestejä, poistamaan virheinformaatiota ja tekemään rationaalisia päätöksiä.
Yhdysvalloissa on puhuttu paljon Venäjän osallisuudesta vuoden 2016 vaaleihin. Venäjän sotilasdoktriinit ovat julkisia, ja niistä voi Hurstin mukaan lukea suunnitelman, joka näyttää loogiselta.
– Kyberoperaatioista siellä lukee, että ensin tiedustellaan, sitten pakitetaan, minkä jälkeen aloitetaan varsinainen hyökkäys.
– Nyt kun katsotaan, mitä 2016 tapahtui, niin äänestyskoneita vastaan ei hyökätty, vaan taustajärjestelmiä vastaan hyvin perinteisin keinoin. Jos 2016 oli tiedustelua, niin nyt annetaan ihmisten rauhoittua, ja vuoden 2020 presidentinvaaleissa rysähtää.
Yhdysvalloissakin on varauduttu hybridisodankäyntiin, mutta ongelma on niiden alusta. Perinteisessä sodassa olisi helppo laittaa sotilaat puolustusasemiin, mutta vuonna 2018 hallinnon on vaikea sanoa internetissä toimijoille, kuinka niiden pitää pelata.
Poliitikot ja hallinnot on ikään kuin pelattu nykyisestä pelistä ulos.
– Sosiaalisen mediat kuplat perustuvat siihen, että algoritmit tuottavat uutisia, joista käyttäjä pitää. Tarkoituksena on saada käyttäjä viettämään siellä mahdollisimman paljon aikaa mainostulojen takia.
– Jos sinne kuplaan pystyy syöttämään mädän omenan, niin se pyörii siellä.
"Valkohatut ovat surkimuksia"
Kevin Mitnick on entinen hakkeri, joka oli 1990-luvulla FBI:n etsityin teknologiarikollinen. Mitnick tuomittiin lopulta 1995 rikoksistaan vankeuteen, josta hän vietti 22 kuukautta eristyksessä, koska syyttäjä onnistui vakuuttamaan tuomarin, että Mitnick pystyisi puhelinlankoja pitkin viheltämällä lähettämään ydinpommeja ilmaan.
Hursti kertaa tarinaa nauraen.
– Mitnick oli ensisijaisesti 'social engineer', joka pystyi käyttämään valehtelun taitoaan hyväksi. Hänellä oli taito puhua ihmisten kanssa ja saada heiltä tietoa, jota heidän ei pitäisi antaa. Dark Dante oli operaation teknisen osaamisen aivot.
Tietojärjestelmien aikakaudella hakkereista on puhuttu vaihtelevaan sävyyn. Muun muassa Mitnickin tapaus toi keskusteluun määritelmät ”valko- ja mustahattuisista” hakkereista, jotka pyrkivät joko hyvään tai pahaan.
Hursti kimpaantuu.
– Valkohatut ovat hyödyttömiä surkimuksia. Jos ei ole rikollista mieltä, ei pysty mihinkään hyvään. Minä olen mustahattu, joka ei tällä hetkellä vain käytä kykyjään huonoon asiaan.
Hän kertoo, kuinka monet organisaatiot rakentavat nykyään tietoturvansa täysin vääristä lähtökohdista. Puolustautumisen turva haetaan rakentamalla palomuureja toistensa päälle, vaikka hyökkääjä ei välttämättä ajattele muuria ollenkaan.
– Organisaatiot eivät ymmärrä, miten vihollinen ajattelee. Kun katson vihollisen silmin asioita, ohitan kaikki muurit ja ajattelen, että kiva, kun rakensitte ne, mutta kävelen nyt omaa reittiäni perille.
Kaikki perustuu kriittiseen ajatteluun, jota Hursti, 50, joutuu nyt harjoittamaan.
– Me kaikki vanhenemme, asetumme aloilleen ja tulemme mukavuudenhaluisiksi. Nämä ja ryhmäajattelu ovat kriittisyyden vihollisia. Teen aktiivisesti työtä, jotta ylläpidän rikollista mieltäni.
Yritykset hakkeroinnin kohteina
”Olen rahanahne”, Hursti sanoo naurahtaen yhdeksi syyksi, miksi palasi näppäimistön ääreen, vaikka jäi jo 2000-luvun alussa eläkkeelle. Hänen Manhattanin kalleimmalla alueella sijaitsevan asuntonsa ikkunasta näkyy Vapaudenpatsas.
Nykyisen yrityksensä Nordic Innovations Labin liikevaihtoa Hursti ei paljasta, mutta sanoo viidenneksen tulevan ”vaalihommista”.
Oli comebackille muitakin syitä kuin raha.
– Kirveellä oli töitä. Minut vedettiin takaisin. Haluan paljastaa yhtiöt, jotka markkinoivat tuotteitaan ja ratkaisujaan valheellisesti, ja sitten kuluttaja kärsii. Kuten Diebold, joiden äänestysjärjestelmät naulasin vuonna 2005.
Vuonna 2013 Hursti yritettiin tappaa. Mies hyökkäsi Atlantassa hänen kimppuunsa. Hursti joutuu nyt jälleen leikkaukseen hoitamaan kasvojensa vaurioita. Kyseessä oli todennäköisesti tilaustyö, mutta tilaajaa ei saatu kiinni. Epäilty tekijä löydettiin kuolleena.
– That's life.
Harri Hursti huokaisee ja pohtii, että leikkaus tulee harmittavaan paikkaan, koska sen takia hän saa monen päivän lentokiellon. Välivaalitkin iskevät päälle.
– Nyt ei olisi aikaa.