Kuka päättää, miten sukunimet taipuvat? Nimen kantaja, kielen käyttäjä vai kieliammattilainen?
Kieliammattilaisten mielestä sanojen taivutuksesta päättävät kielen käyttäjät. Siksi sukunimien kuuluisi taipua kuten tavallisten sanojen. Esimerkiksi sukunimi Orpo taipuisi kuin "orpo", vaikka sisäministeri Petteri Orpo toivoo taivutusta "Orpon" eikä "Orvon". Kotimaisten kielten keskuksen ohje lokakuulta 2011 on selkeä: julkisessa viestinnässä ei tarvitse noudattaa vakiintuneesta poikkeavaa taivutustapaa.
Mutta moni kielen käyttäjä ajattelee toisin kuin kielenhuoltajat: päätösvalta kuuluu nimenomaan nimen omistajalle. Vääräksi koetusta Orvon-muodosta tulee herkästi palautetta.
Iso osa medioistakin on päätynyt Orpon-taivutukseen. Uutistoimisto STT on ilmeisesti ainoana valtakunnallisena mediana kirjoittanut "Orvosta". Yleisöpalautteesta voi päätellä, ettei tapa ole vakiintunut koko kansan kielikorvaan, kun käytäntö eri uutisissakin vaihtelee.
Tuoreessa kyselyssä suurin osa STT:n asiakasmedioista toivoi paluuta perinteiseen Orpon-muotoon. Näin myös tapahtuu: tästä sunnuntaista alkaen STT alkaa taas taivuttaa sukunimet suvun tapaan, jos se on tiedossa. Linjaus koskee muitakin nimiä kuin Orpoa, koska STT ei pidä vain yhtä henkilöä koskevaa poikkeusta perusteltuna.
Selkeä ohje johtikin sekavuuteen
Orvon-taivutuksesta närkästyneet vetoavat Kielikello-lehden artikkeliin vuodelta 1991. Siinä nimistötutkija Eeva Maria Närhi kirjoitti: "Jos sanalla on kielessä kaksi taivutustapaa, on parasta valita sama tapa, jota nimenhaltija itse käyttää, jos se on tiedossa". Artikkeli tosin jatkui: "Yleiskielen mukainen taivutus on aina moitteeton". Tämä kohta on siis jäänyt monelta huomaamatta samoin kuin uusin, vuoden 2011 ohje.
Alun perin monet mediat, STT muiden mukana, siirtyivät noudattamaan uutta suositusta. Periaatteessa se helpotti työtä, koska poikkeuksia ei tarvinnut muistella, joskin kokeneita toimittajia muutos harmitti. Silloisen valtakunnansovittelijan Esa Lonkan ja kansanedustaja Petteri Orpon nimet oli totuttu taivuttamaan toivotusti. Puhumattakaan presidentti Risto Rytistä tai vuorineuvos Uolevi Raadesta, tunnetaanhan Nesteen entinen pääkonttorikin Espoossa yhä Raaden hampaana. Muotoja "Longan", "Orvon", "Rydin" ja "Raateen" vierastettiin.
Linja lähti murenemaan keväällä 2013, kun Petteri Orpo toivoi harvinaisessa tiedotteessa nimensä kirjoittamista satavuotisen sukuperinteen mukaan. Moni media heltyi, ja selkeyden tilalle tulikin sekava kirjo eri käytäntöjä.
Yhtenäisyyttä ei taida syntyä vieläkään, vaikka STT alkaa kirjoittaa "Orpon", sillä osa tekee poikkeuksen vain hänen kohdallaan. Osa taas pohtii, jatkaako yhä Kotuksen linjalla eli kieliopillisesti oikein.