Työministeri Jari Lindströmin (ps.) ehdotus yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämisestä kertarysäyksellä eläkkeelle aiheuttaisi valtiolle vajaan 60 miljoonan euron nettokustannukset, jos oletuksena on yli kahden vuoden työttömyys, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön STT:lle tekemästä laskelmasta.
Tästä on kyse:
- Jos yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät jäisivät suoraan eläkkeelle, heidän tulotasonsa nousu riippuisi saadusta työttömyysturvaetuudesta.
- Yhteiskunnalle tulevat lisäkustannukset riippuisivat niin ikään siitä, kuinka moni eläkkeelle jäävä olisi elänyt ansiosidonnaiselle ja kuinka moni peruspäivärahalla.
-Arvioissa on oletettu, että yli 60-vuotias on jäänyt eläkkeelle kahden vuoden työttömyyden jälkeen.
-Jos perusturvan saajan tulotaso nousee 500 eurolla kuukaudessa, yhteiskunnalle tulee nettona noin 33 miljoonan euron lisäkustannus.
-Ansiopäivärahalla elävien työttömien kohdalla eläke on korkeampi kuin ansioturva, mutta ero ei ole niin suuri kuin peruspäivärahalla elävien.
-Jos ansiopäivärahatyöttömien tulotaso nousisi eläkkeelle jäädessä 200 eurolla, menolisäys nettona olisi yhteiskunnalle 38 miljoonaa euroa.
-Yhteensä menot ilman verolisäystä olisivat noin 70 miljoonaa euroa, josta ostovoiman lisäyksen kautta tulee tuloja välillisten verojen kautta.
-Jos välillisistä veroista tulisi 20 prosenttia julkiselle sektorille, menolisäys jäisi 60 miljoonaan euroon.
60 miljoonan euron lisäkustannus sisältää sekä peruspäivärahalla että ansiosidonnaisella olevat työttömät. Luvut ovat suuntaa antavia.
Jos ansiosidonnaisella olevat rajataan pois, kustannukset jäisivät noin 33 miljoonaan euroon. Lindström arvioi ehdotuksessaan summan olevan 20-30 miljoonaa euroa riippuen rajauksista.
