STT:n tiedot: Hallituksessa ei vielä ole sovittu lisäsopeutusten määrästä

Näitä neuvotteluja johtaa valtiovarainministeri Purra. Hän on sanonut olevansa valmis lisäsäästöihin, jotka kohdistuvat "toissijaisiin menokohteisiin".

Leikattavaa löytyisi hänen näkemyksensä mukaan esimerkiksi kehitysavusta, yritys- ja järjestötuista sekä "tehottomista" tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista.

Sosiaaliturvasta tai sote-palveluista Purra ei enää leikkaisi.

Kokoomuksesta kerrotaan STT:lle, että tässä vaiheessa mitään yksittäisiä menoeriä, kuten sosiaaliturvaa tai sote-palveluita, ei kuitenkaan voida vielä sulkea pois.

Kokoomuksen näkemyksen mukaan muutoin merkittävä osuus julkista taloutta on suljettu neuvottelujen ulkopuolelle.

Hallituspuolueista kerrotaan yleisemmin, ettei mistään sopeutuskeinoista ole vielä sovittu, vaan varsinaiset neuvottelut alkavat valtiovarainministeriön esityksen julkistamisen jälkeen.

Kristillisdemokraatit (KD) on ehdottanut kiristystä sähköveroon. KD:n puheenjohtaja Sari Essayah kuvattuna eduskunnan täysistuntosalissa toukokuussa 2025.Lehtikuva

Voiko sähköveroa korottaa?

Konkreettisista julkisuuteen viime aikoina tuoduista ehdotuksista euromääräisesti merkittävä on kristillisdemokraattien ehdottama kiristys sähköveroon.

Puolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoi viikonloppuna, että puolue on pohtinut sähköveron nostoa yhdellä sentillä.

Ministerin kabinetista täsmennetään STT:lle, että kyse olisi sähköveroluokka I:stä. Sen piiriin kuuluvat kotitaloudet ja palvelut, mukaan lukien julkinen sektori.

STT pyysi valtiovarainministeriöltä arviota sen vaikutuksista. VM:n mukaan vaikutus valtiolle olisi yli 400 miljoonaa euroa ja nettomääräisesti julkiseen talouteen noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

VM:stä lasketaan, että veronkorotuksen seurauksena esimerkiksi sähkölämmitteisen omakotitalon käyttäjän sähkölasku kallistuisi noin 250 euroa vuodessa, jos oletetaan, että sähkönkulutus olisi 20 000 kilowattituntia vuodessa.

Muista hallituspuolueista tällaisia yksittäisiä avauksia ollaan toistaiseksi varovaisia arvioimaan. Purra on todennut yleisellä tasolla, että hallitus ei voi tehdä ostovoimaa heikentäviä päätöksiä.

VM arvioi, että sähköveron korotuksen vaikutus valtiolle olisi yli 400 miljoonaa euroa.Lehtikuva

Löytyykö yritystukia leikattavaksi?

Yritystukia on aiemminkin perattu läpi erilaisissa hallituskokoonpanoissa, mutta yleensä on päädytty siihen, ettei niitä voida kovinkaan paljon muuttaa.

Myös pääministeri Orpo on toistuvasti puolustanut yritystukia, koska hänen mukaansa niiden leikkaaminen voisi olla haitallista työllisyydelle.

Taloustieteilijät kritisoivat yleisesti yritystukia, koska heidän mukaansa ne haittaavat markkinatalouden toimivuutta valikoimalla voittavia yrityksiä ja toimialoja.

Kevään kehysriihessään hallitus päätti suhteellisen pienistä 12 miljoonan euron vähennyksistä yritystukiin ensi vuodesta alkaen. Hallituspuolueista sanotaan STT:lle, että yritystukia ollaan valmiita kuitenkin jälleen perkaamaan osana kokonaisuutta.

Essayah on ehdottanut yritystukiin leikkausta poistamalla matkustajalaivojen viihdehenkilöstön varustamotuki. Tämä toisi 30 miljoonan euron säästön.

Lue lisää: Suomi tarvitsee miljardikaupalla lisää rahaa puolustukseen – tulee syömään lähes yhtä paljon varoja kuin koulutus

Sopeutuspäätöksiä jo tehty miljardeilla

Rahan löytäminen valtion kirstuun on vaikea tehtävä jo senkin vuoksi, että sopeutuspäätöksiä on tällä hallituskaudella tehty jo miljardien edestä.

Vaalikauden alussa näytti siltä, että julkisen talouden vahvistaminen kuuden miljardin euron verran taittaisi velkasuhteen kasvun laskuun kuluvalla vaalikaudella. Vuosi sitten todettiin, että samaan tavoitteeseen tarvitaankin kuuden sijaan yhdeksän miljardia euroa jo tällä vaalikaudella.

Toisaaalta kehysriihessä keväällä hallitus päätti juuri palkkaverotuksen merkittävästä keventämisestä. Lisäksi hallitus alensi yhteisöveroa. Esimerkiksi Suomen Pankki arvioi, että veronkevennykset lisäävät julkisen talouden velkaantumista.

Luottoluokitusyhtiö Fitch Ratings laski heinäkuun lopussa Suomen luokituksen toiseksi parhaasta AA+-luokasta kolmanneksi parhaaseen AA-luokkaan. Luokituksen laskun taustalla ovat muun muassa korkea ja kasvava julkinen velka ja jatkuva julkisen talouden alijäämä. Luottoluokituksen lasku pakottaa osaltaan hallituksen pohtimaan julkista taloutta vahvistavia keinoja.

Hallitus kokoontuu syyskuun alussa budjettiriiheen päättämään valtion ensi vuoden talousarviosta.

Lue lisää: Professori VM:n talousluvuista: "Uudenlaista epävarmuutta on tavallista enemmän"