Asiantuntijan mukaan valtiovarainministeriön tuoreeseen ennusteeseen liittyy paljon epävarmuuksia.
Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna vain prosentin verran. Ensi vuonna luku nousee 1,5 ja sitä seuraavana 1,7 prosenttiin. Heikkoja lukuja selittää Yhdysvaltojen aloittama kauppasota.
Suomen Pankki puolestaan ennusti viime viikolla, että tämän vuoden kasvu jäisi puoleen prosenttiin.
Makrotaloustieteen professori Niku Määttänen Helsingin yliopistosta arvioi valtiovarainministeriön maanantaista ennustetta MTV:n Seitsemän uutisissa.
Miltä VM:n ennuste mielestäsi näyttää? Kuinka paljon siihen liittyy epävarmuuksia?
– Varmaan tavallista enemmän liittyy epävarmuuksia. Meillä on jonkinlainen suhdannekäänne, mutta ei niin vahva kuin odotettiin ja toivottiin. On usein vaikeaa sellaisessa tilanteessa ennustaa tilannetta. Kansainvälinen politiikka on tuonut uudenlaisia epävarmuuksia. Meillä on sota Euroopassa ja Trumpin poukkoileva kauppapolitiikka.
– Uudenlaista epävarmuutta on tavallista enemmän.
Keväällä päätetyt veronalennukset puhuttivat paljon. Miltä ne näyttävät nyt tämän ennusteen valossa?
– Vähän hankalalta, koska julkisen talouden tilanne on pidemmällä aikavälillä aika hankala. Jonkinlainen paraneminen on tapahtumassa, kun alijäämiä katsotaan tästä eteenpäin.
– On vähän kyseenalaista, oliko perusteltua laittaa veronalennuksia tähän päälle. Olisi ehkä pitänyt tehdä enemmän kompensoivia toimia tässä puoliväliriihessä vastapainona veronkevennyksille.
(Valtiovarainministeri Riikka) Purra mainitsi tuleviksi mahdollisiksi leikkauskohteiksi kehitysavun, yritystuet, tehottomat tutkimus- ja kehitysmenot sekä järjestöjen tuet. Riittääkö näistä puristettavaksi sellaisia summia, että sillä on suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta?
– Ehkä erityisesti yritystuista, jos ne ymmärretään laajemmin – ajatellaan elinkeinotukia, maataloustukia, epäsuoria verotukia ja suoria tukia yrityksille – niin toki siellä on ihan merkittäviä euromääriä. Se on ehkä yksittäisistä asioista se, mihin liittyy suurin potentiaali.
Moni on odottanut talouden piristymiseksi korkojen laskua ja korot ovat laskeneet. Miksi se ei ole piristänyt taloutta, kuten on toivottu?
– Se on hyvä kysymys. Ehkä kuluttajan käyttäytyminen on jossain määrin vaikea ennustettava. Voisin kuvitella, että epävarmuus työmarkkinanäkymistä pitää kulutusta alemmalla tasolla.
– Toisaalta näyttää, että työnmarkkinatilanne ei työntekijän näkökulmasta heikkene ja voi toivoa, että kuluttajat kääntyvät vähän luottavaisemmiksi oman taloutensa osalta. Se saattaa vahvistaa yksityistä kuluttamista, mikä tässä suhdannetilanteessa olisi kansantalouden kannalta hyvä asia.
2:35