Tukes ja Fimea varoittivat noin kaksi viikkoa sitten kuluttajia hyvinvointipalveluyritysten tarjoamista ylipainehappihoidoista, jotka ovat yleistyneet vauhdilla. Tukes on huolissaan palvelun riskeistä, sillä happi voi pahimmillaan leimahtaa esimerkiksi sähkömagneettisen kipinän vaikutuksesta. Suomessa ei toistaiseksi ole tapahtunut yhtään happipaloa tai edes läheltä piti -tilannetta.
Suomessakin on herännyt huoli hyvinvointipalveluiden tarjoamista ylipainehappihoidoista, sillä kuluttajille tarjottava matalapaineinen ylipainehappihoito on yleistynyt nopeasti. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on huolissaan palvelun riskeistä ja muistuttaa, että palvelua tarjoavien yritysten vastuulla on varmistaa hoidon turvallisuus.
New York Times on kertonut Yhdysvalloissa sattuneista tapauksista, joissa kaksi ihmistä on menehtynyt ylipainehappikammiossa annetun hoidon yhteydessä happipalojen seurauksena: viisivuotias lapsi kuoli sairaalaolosuhteissa ja 43-vuotias fysioterapeutti omassa hyvinvointiyrityksessään.
Hyvinvointialan yritys Rewiren toimitusjohtaja Anssi Routalehto sanoo, että alalla ollaan tietoisia happipaloista, mutta huoli happipaloista on hänen näkemyksensä mukaan turha. Yksikään tapauksista ei ole sattunut Routalehdon yrityksessäkin käytössä olevassa niin sanotussa softshell -läpivirtauskammioissa vaan kovakuorisissa happikammioissa.
– Näissä softshell-kammioissa on jatkuva läpivirtaus; eli sinne tulee koko ajan uutta huoneilmaa sisään ja vanhaa virtaa ulos. Sitä tilaa ei koskaan täytetä hapella, vaan happi annostellaan maskin kautta.
Koska matalapaineista ylipainehappihoitoa tarjoavien yritysten määrä on Suomessakin kasvanut, viranomaiset ovat kuitenkin heränneet mahdollisiin riskeihin. Tukesin ja Fimean selvitystyö on parhaillaan käynnissä, ja sen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.
– Tavoitteena on turvalliset ja toimivat hoidot sekä lääkinnällisen laitteen käyttö, joten Fimean osalta haluamme ensisijaisesti ohjata ja antaa ajantasaista tietoa ja tukea toimijoita toiminnan onnistumisessa, sanoo Fimean lääkinnällisten laitteiden ammattimaisen käytön ylitarkastaja Matleena Komulainen.
Vaikka Tukes on tilanteesta huolissaan, Suomessa ei ole tapahtunut yhtään happipaloa tai edes läheltä piti -tilannetta. Yrittäjä Routalehtokin pitää tärkeänä, että alalle tulisi yhteiset pelisäännöt. Hänen mukaansa palveluntarjoajilta kannattaa aina kysyä ainakin alan koulutuksista.
– Meillä on esimerkiksi IBUM-sertifikaatti, eli olemme suorittaneet vaativan intensiivisen koulutuksen. Tätä ei myönnetä millään verkkokursseilla. IBUM eli International Board of Undersea Medicine on standardin luoja, joka on turvallisuuden ja protokollien tarkkailija. Kannattaa katsoa onko mitään koulutuksia, aika isolla osalla ei käsittääkseni ole.
Mihin hoitoa käytetään?
Perinteisesti lääkinnällistä ylipainehappihoitoa on käytetty muun muassa sukeltajantaudin hoidossa. Kovapaineinen lääketieteellinen hoito on Suomessa keskitetty Turun yliopistollisen keskussairaalaan.
Tyksin ylipainehappihoitokeskuksen vastaava lääkäri Olli Arola kertoo, että heillä ylipainehappihoitoa käytetään myös ihonalaisiin pehmytkudostulehduksiin ja alaraajojen murskavammojen ja avomurtumien kirurgisesta hoidosta toipumiseen.
– Happi toimii antibioottina silloin kun on anaerobinen infektio, silloin happi on siihen täsmähoito. Happi myös voimistaa joidenkin antibioottien toimintaa.
Hyvinvointialan yritysten matalapaineisemmasta hoidosta apua haetaan esimerkiksi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kuten stressin ja sen lieveilmiöiden hoitamiseen.
– Me toimimme tosi paljon hermoston ja aivojen parissa. Rauhoitamme hermostoa ja vähennämme stressiä, oksidatiivista stressiä. Halutaan laskea kehon stressitasoja, nostaa parasympaattista ja laskea sympaattista. Tämä auttaa uneen, hermoston tasapainottamiseen ja rauhoittamiseen, sanoo Routalehto.
Erikoislääkäri Arola ja yrittäjä Routalehto ovat hieman eri linjoilla sen suhteen, onko matalapaineisia ylipainehappihoitoja tutkittu riittävästi. Routalehdon mukaan erilaisista ylipainehappihoidoista on tehty 1200 vertaisarvioitua tutkimusta.
– Tämä on maailman tutkituin lääkkeetön hoitomuoto. Eri tilanteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin on erilaiset protokollat.
Arolan mukaan matalapaineisen ylipainehappihoidon tutkimusta tarvitaan kuitenkin vielä lisää.
– Hiukan kiusallista on, että näissä hoidoissa käytetään sanaa ylipainehappihoito, koska kyse ei ole sellaisista paineistuksista tai hoitosyvyyksistä, joita sairaaloissa käytetään muun muassa sukeltajantaudin hoidossa. Eli on vain päätelty, että se toimii varmaan matalammissakin paineissa, ja sen takia olisin aika varovainen vielä.