Venäjälle on määrä rakentaa tänä vuonna muistomerkki Neuvostoliiton entisen johtajan Josif Stalinin vainojen uhreille.
Muistomerkki on osa hallituksen suunnitelmaa, jonka tarkoitus on lisätä tietoisuutta Stalinin vainojen uhreista. Pronssinen, ihmishahmoja kuvaava patsas on tarkoitus sijoittaa pieneen moskovalaiseen puistoon.
Neuvostoliiton aikaisia vankileirejä esittelevän museon johtaja Roman Romanov sanoo patsaan pystytyksen olevan läpimurto Venäjällä, jossa suhtautuminen Stalinin toimiin on vaihdellut.
– Nikita Hrushtshov ei saanut sitä aikaan, perestroika ei saanut sitä aikaan, mutta nyt se viimein tapahtuu, hän sanoi uutistoimisto AFP:lle.
Stalin surmasi miljoonia
- Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja, jotka alkoivat Neuvostoliitossa maan johtajan Josif Stalinin vahvistaessa valta-asemaansa.
- 1920-1930-luvuilla vainoissa ja maatalouden pakkokollektivisoinnissa tapettiin miljoonia.
- Stalin loi gulag-järjestelmän, joka on maailman suurin vankileirijärjestelmä.
-Vankityöleireille lähetettiin "kiellettyä poliittista toimintaa harjoittavia".
-Tuomiot olivat usein täysin mielivaltaisia, ja leirille saattoi joutua kuka tahansa.
- Ihmisiä kuoli niin pakkotyön, nälänhädän kuin teloitustenkin uhreina.
-Kaikkia uhreja ei ole vieläkään tunnistettu.
Lähde: STT
Hrushtshov tuli Neuvostoliiton johtajaksi Stalinin kuoleman jälkeen 1950-luvulla. Perestroika puolestaan oli poliittisen järjestelmän uudistamisprosessi, jonka aloitti Neuvostoliiton viimeinen johtaja Mihail Gorbatshov vuonna 1985.
Putin ylistää hanketta
Presidentti Vladimir Putin on sanonut muistomerkkihankkeen osoittavan Venäjän olevan kypsä käsittelemään historiaansa.
– Tämä on yksi katkerimmista ja vaikeimmista asioista maamme historiassa. Muistomerkki on osoitus hallituksen kypsyydestä ja kyvystä kehittyä, Putin sanoi.
Uhrien muistomerkistä huolimatta venäläisten suhtautuminen miljoonia surmanneeseen Staliniin on ollut vaihteleva. Mielikuva Stalinista on muuttunut selkeästi Putinin palattua valtaan. Tutkimuskeskus Levadan mukaan 45 prosenttia venäläisistä näkee Stalinin toimet oikeutettuina, kun vuonna 2012 luku oli vain 25 prosenttia.
Stalinin tekoja on pyritty myös muistelemaan myönteisessä valossa. Joulukuussa kommunistisen puolueen jäsenet avasivat Stalin-museon, jonka tarkoituksena on "parantaa kuvaa" Stalinista ja esitellä hänen saavutuksiaan.
Viime syyskuussa Stalinille rakennettiin taas kaksi muistopatsasta Keski-Venäjällä.
Natsien lyöminen ja Ukraina linkitetään
Putin itse puhui kriittiseen sävyyn Stalinista vielä valtakautensa alussa. Nyt sävy on osin muuttunut. Vaikka Putin onkin todennut, että Stalinin vainot tulisi tuomita, hän on kuvaillut Stalinia mieheksi, jonka tarkoitusperät olivat hyvät.
Stalinia puolustavat ovat toistuvasti tuoneet esille, että Stalin auttoi maata lyömään natsijoukot toisessa maailmansodassa. Viime vuonna Putin ja hänen tukijansa ovat järjestäneet useita muistotilaisuuksia juhliakseen Saksan lyömisen 70-vuotisjuhlapäivää.
Juhlapuheissa natsien lyöminen toisessa maailmansodassa on myös linkitetty Venäjän nykypolitiikkaan. Ukrainan nykyhallintoa on kuvattu natsihallitukseksi ja samalla oikeutettu Venäjän Krimin haltuunottoa, kertoo International Business Times -lehti.
Venäläinen historioitsija ja toimittaja Nikolai Svanidze arvioi Stalinin myönteisen muistelun olevan Venäjän nykyjohdon keino oman politiikkansa oikeuttamiseen. Kuten Putin, myös Stalin asetti puheissaan lännen maan pääviholliseksi.
– Käymme taas puolustussotaa länttä vastaan. Krimi on nyt Berliinimme, eikä sitä tulla palauttamaan osaksi Ukrainaa, arvioi Svanidze Los Angeles Timesille.
Samaa arvioi tutkimuslaitos Levadan sosiologi Denis Volkov.
– Stalinin toimia oikeutetaan sodalla. Nykyinen asenteemme on, että ihmisiä sorrettiin ja menetimme paljon, mutta voitimme lopulta sodan, hän sanoi Los Angeles Timesille.