St1:n Anttosella ratkaisu kahteen globaaliin ongelmaan: Näin nujerretaan ilmastopakolaisuus ja hillitään ilmastonmuutosta

St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen esittää Mikkelin Asuntomessujen Suuressa Energiakeskustelussa pitämässään alkupuheenvuorossaan ratkaisun, jolla voidaan hillitä ilmastopakolaisuutta ja ilmastonmuutosta. Samalla hän tyrmää Pariisin ilmastosopimuksen aikataulun.

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Pariisin ympäristösopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu alle kahdessa asteessa. Sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tulisi pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saadaan rajattua alle 1,5 asteeseen. Mika Anttosen mukaan nämä tavoitteet ovat mahdottomia, sillä energiateollisuuden nykyteknologia ei kykene vaadittaviin muutoksiin annetussa aikataulussa. Siksi on kehitettävä uusia tapoja tuottaa energiaa.

Yhteiskunnan rahoilla ei voida rahoittaa energiamuotojen tuotekehitystä riittävästi, vaan mukaan tarvitaan isot energiayritykset. Yritykset eivät kuitenkaan anna rahojaan tuotekehitykselle vapaaehtoisesti.

– Globaaleille yhtiöille on asetettava velvoitteita vähentää fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ja sanktioida se. Suomessa käytössä oleva biopolttoaineiden käyttövelvoite on hyvä esimerkki. Näin saadaan rahaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen, Anttonen kertoo.

Raakaöljyn käytön vähentämiseksi kehitelty uusi energiamuoto

Suuri osa, noin 40 prosenttia, käyttämästämme energiasta on lähtöisin raakaöljystä. Jotta raakaöljyä voidaan hyödyntää, pitää se tislata. Siitä syntyy erilaisia öljyn jakeita, jotka muodostuvat eri lämpötiloissa: bensiini, diesel, Jet A1, ja muita synteettisiä jakeita, joista valmistetaan muun muassa muovia.

Erityisesti lentokoneiden polttoaineena käytettävän Jet A1:n ja muovinkäyttöön käytettävien jakeiden kysyntä kasvaa, samalla kun bensiinin ja dieselin tarve vähenee. Raakaöljystä voidaan jalostaa vain 6–8 prosenttia lentokoneiden polttoaineeksi, jolloin myös muita jakeita syntyy sen myötä.

Kun polttoaineita on saatavilla entiseen malliin, ei niiden käyttö vähene. Tämä tarkoittaa sitä, että myöskään polttoaineiden käytöstä johtuva ilmaston lämpeneminen ei käänny laskuun.

Jotta raakaöljyn tarvetta voidaan vähentää, tutkijat ovat keksineet sekoittaa pyrolyysistä öljyä raakaöljyn joukkoon. Näitä biocrudeina tai bio-öljyinä tunnettuja energiamuotoja saadaan kestävästi kasvatetusta biomassasta, esimerkiksi puusta.  Kun raakaöljyn joukkoon lisätään biocrudea, vähemmästä määrästä öljyä saadaan enemmän energiaa.

Sahara ja Atlantti keskeisessä roolissa uudessa ratkaisussa

Anttosella on olemassa jo ratkaisu, jolla voidaan valmistaa biocrudea, hillitä ilmastonmuutosta ja samalla vastata ilmastopakolaisuuden haasteisiin.

– Aloimme keväällä puuhastella Agrometsä-projektia, jossa Atlantin valtamerestä saatua vettä puhdistetaan Saharasta aurinkopaneeleilla kerätyllä energialla, Anttonen paljastaa.

Anttosen konseptissa puhdistetun veden avulla aavikoituneet aluee Pohjois-Afrikassa voidaan palauttaa metsiksi ja pelloiksi. Metsästä voidaan aikanaan tehdä biocrudea, jota käytetään raakaöljyn joukossa. Pelloilla alueen asukkaat saavat ravintonsa, eikä heidän tarvitse lähteä etsimään ravintoaan muualta.

Agro-metsän tarkoitus on luoda ratkaisua kahdelle globaalille ongelmalle. Projektin myötä syntyvät pellot tarjoavat ravintoa alueille, joissa ei muuten enää olisi mahdollista tuottaa sitä. Tämä hillitsee ilmastopakolaisuutta, kun kotimaahan luodaan elinkelpoiset olosuhteet. Lisäksi projekti hidastaa ilmastonmuutosta sillä, syntyneet metsät sitovat hiiltä fotosynteesin avulla. Myöskään ilmastonmuutosta aiheuttavia fossiilisia polttoaineita ei käytetä, sillä veden puhdistukseen käytetään aurinkoenergiaa.

Anttosen mukaan fossiilisten polttoaineiden vähentämisvelvotteisiin määrätyt energiayhtiöt voisivat vähentää päästöjään omien rajojen ulkopuolella tukemalla kyseistä mallia. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei tätä mahdollista.

– Olisi järjetöntä, jos viranomaiset eivät tätä hyväksyisi, sillä näin voimme aukottomasti osoittaa, että saamme sidottua hiilidioksidia. Siinä samalla syntyy sitten muita positiivisia asioita, jotka mahdollistavat sen, että paikalliset voivat alueella asua, Anttonen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat