Juuri päättyneessä kolmivuotisessa tutkimushankkeessa selvitettiin, millä viljelymenetelmillä hiiltä voidaan sitoa maaperään mahdollisimman tehokkaasti.
Tutkimustulosten mukaan aluskasvit lisäävät viljapeltojen sitoman hiilen määrä merkittävästi. Tulevaisuudessa viljelijät voivat seurata reaaliajassa tietokoneelta ovatko heidän peltonsa hiilinieluja vai päästölähteitä.
Helsingissä keskellä Haltialan tilan peltoja on mittausasema.
– Mittaamme tässä hiilidioksidin vaihtoa ilmakehän ja pellon välillä, automaattisesti ja jatkuvatoimisesti, kesät talvet, yötä päivää, kertoo tieteellinen johtaja Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.
Tähän aikaan vuodesta pellosta vapautuu hiilidioksidia, koska vihreitä kasveja ei enää juuri ole ja yhteytys on vähäistä.
10 prosentin lisäys peltojen sitoman hiilen määrään
Kolmivuotisessa tutkimuksessa selvitettiin, miten viljapeltojen sitoman hiilen määrää voitaisiin lisätä. Muokkauksen vähentäminen ja aluskasvien, esimerkiksi italianraiheinän, viljely osoittautuivat tehokkaiksi keinoksi.
– Ideahan on se, että se aluskasvi alkaa kasvaa sen jälkeen, kun vilja tuleentuu eikä ole enää vihreää, niin se aluskasvi sieltä viljan alta alkaa kasvaa ja yhteyttää, selittää Liski.
Sillä ei tutkimuksen mukaan ollut suurta merkitystä, mitä aluskasveja käytettiin.
– Meidän arvio on se, että syys-lokakuussa voimme aluskasveja käyttämällä lisätä peltoon tulevaa hiilimäärää vuodessa 10 prosenttia ja se on näissä asioissa tosi merkittävä luku, huomauttaa Liski.
Reaaliaikaista tietoa viljelijöille
Joka tilalle ei tarvita omaa mittausasemaa.
– Ideamme on se, että tällaisten mittausasemien avulla säädämme laskentajärjestelmämme tuottamaan luotettavia tuloksia. Tätä menetelmää voidaan soveltaa tavallisille maatiloille käyttäen tietoja, joita maatiloilta saadaan. Peltojen vihreyttä havainnoidaan satelliittihavainnoilla. Sitten saadaan auringonsäteilytieto säätilastoista. Lisäksi meillä on maaperän hiililaskentaan luotettavaksi todettu malli, kuvailee Liski.
Tulevaisuudessa viljelijä voisi seurata lähes reaaliaikaisesti suoraan tietokoneelta, ovatko hänen peltonsa hiilinielu vai päästölähde.
Tutkimustulokset heti hyötykäyttöön
Tutkimuksen rahoittaja aikoo hyödyntää tuloksia heti. Sopimusviljelijöitä kannustetaan muun muassa aluskasvien käyttöön ja muokkauksen vähentämiseen.
– Nyt meillä on ihan selkeät askelmerkit ja pyritään näitä käyttämään käytännön viljelyssä, sopimustuotannossa ainakin. Luonto-ohjelmassamme edellytetään myös, että tiloilla käytettävät polttoaineet ovat biopohjaisia ja käytössä on vain vähäpäästöisiä lannoitteita, luettelee Lantmännen Agron tutkimuspäällikkö Tapio Lahti.
Lahden mukaan maanviljelijöiden innostaminen ilmastotoimiin ei ole vaikeaa.
– Vastuullisuusajattelu menee läpi koko yhteiskunnan ja on totta myös suurimmalla osalla viljelijöistä. Tietenkin myös raha puhuu. Meidän sopimusviljelyssä ilmastotoimista maksetaan tietty palkkio ja se on varmasti yksi tärkeä juttu, pohtii Lahti.
Tutkimustulokset ovat avoimesti kaikkien saatavilla.