Tänään päättynyt sote-uudistuksen lausuntokierros toi esiin runsaasti kritiikkiä uudistusta kohtaan. Huolina ovat muun muassa kuntien rahoituksen riittävyys, kireä aikataulu ja ostopalveluiden kohtalo.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden siirron kunnilta 21:lle sote-maakunnalle pitäisi parantaa palveluita, mutta päättyneen lausuntokierroksen perusteella korjattavaa on yhä paljon.
Lausuntoja mittavaan lakipakettiin annettiin yli 500 ja niiden pohjalta on tarkoitus luoda lopulliset lakiesitykset eduskunnan käsiteltäväksi ennen joulua.
Esimerkiksi osa kunnista pelkää taloustilanteensa kärsivän kokonaisuudessa, vaikka sote-puoli siirtyy maakuntien vastuulle.
– Kuntien rahoituksesta leikataan tasamäärä veroprosentista riippumatta siitä, miten palvelut on kussakin kunnassa hoidettu. Monet suuret kaupunkiseudut joutuvat vaikeaan tilanteeseen. Niiden velat pysyvät entisellään, joten miten ne pystyvät investoimaan tulevaisuuteen, kertoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
– Miten käy sivistyspalveluiden, jotka jäävät kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi. Kuntaliitossa pelkäämme, että nämä palvelut voivat joutua leikkausten kohteeksi, Tainio lisää.
Yritykset huolissaan ostopalveluista
Sote-alan yritykset ovat huolissaan puolestaan siitä, että ostopalveluiden solmimista rajoitettaisiin.
– Keskeinen tarvittava muutos olisi antaa sote-maakunnille mahdollisuus päättää, kuinka he käyttävät yksityisten ja järjestöjen palveluita. Nykyinen esitys kaventaisi mahdollisuutta käyttää palveluita, kertoo sote-yritysten edunvalvontaa tekevän Hyvinvointiala Hali ry:n terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan ostopalveluita voi täysulkoistuksia lukuun ottamatta hankkia ja kuntien rahoituksen ongelmiin perehdytään.
– On selvää, että riittävä rahoitus on osassa kuntia huolenaihe. Tästä kannat vaihtelevat. Hallituksella on kova työ vastata tähän huutoon, joka on erilainen valtakunnan eri osissa, Kiuru sanoo