Hallituksen terveysalaa koskevat päätökset ovat vastakkaisia sote-uudistuksen tavoitteille, toteaa Helsingin yliopiston terveydenhuollon professori Kristiina Patja MTV Uutisille.
Hallitus päätti kehysriihessä höllentää kiireettömän perusterveydenhuollon hoitotakuuta takaisin kolmeen kuukauteen, ja hammashoitoa puoleen vuoteen.
Hoitotakuu tiukkeni vasta viime vuoden syyskuussa kolmesta kuukaudesta kahteen viikkoon. Hallituksen tavoitteena on nyt hoitotakuun väljentämisen kautta auttaa henkilöstöpulassa kamppailevia hyvinvointialueita.
– Tämä ei ainakaan lisää pitovoimaa terveysalalla ja voi pahentaa osaamisen siirtymistä pois julkisesta palvelusta, Patja sanoo.
Lue myös: Suomessa on pian EU:n toiseksi korkein arvonlisävero – "Meni vähän överiksi"
"Arvovalinta"
Sote-uudistuksen tavoitteita ovat muun muassa nopea ja tasa-arvoinen hoitoon pääsy, avopalveluiden saatavuuden parantaminen ja ennaltaehkäisyyn panostaminen.
Patjan mukaan nyt näin ei tehdä.
– Tämä on arvovalinta, jossa leikkaukset kohdistuvat julkisen terveydenhuollon avopalveluiden eli siis terveyskeskusten potilaisiin. Samaan aikaan leikkauksia ei kohdisteta lainkaan terveemmän väestön osan terveyspalveluihin, vaan itseasiassa sinne lisätään 500 miljoonaa euroa lisää rahaa, Patja toteaa.
Patja viittaa hallituksen syyskuun budjettiriihessä tekemään päätökseen, jonka mukaan Kela-korvauksia nostetaan vuosina vuosina 2024-2027 yhteensä 500 miljoonalla, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa. Korvausten nostamisella tavoite on purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja.
– Tämä 500 miljoonaa olisi ollut helppo leikata pois, koska sen ei ole arvioitu tuottavan parasta terveyshyötyä muutenkaan tässä tilanteessa.