Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on kiristynyt useilla hyvinvointialueilla kuluneen vuoden aikana, käy ilmi Sosiaalibarometri-kyselystä.
Tiukentuneesta linjasta kertovat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveysjohtajien ja sosiaalityöntekijöiden vastaukset.
Kyselyn teki Suomen sosiaali ja terveys -yhdistys Soste.
Kesäkuussa julkaistavan kyselyn ennakkotiedot kertovat, että noin puolet siihen vastanneista sosiaalityöntekijöistä kertoi saaneensa joko kirjallisia ohjeistuksia tai suullisia kehotuksia kiristää täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä.
Kirjallisista ohjeistuksista kertoi 31 prosenttia ja suullisista kehotuksista 20 prosenttia sosiaalityöntekijöistä.
Hyvinvointialue voi myöntää täydentävää toimeentulotukea, jos hakijalla on erityistarpeita, kuten vaikea sairaus tai pitkäaikainen toimeentulotuen saanti.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena taas on estää syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
Sitä voidaan myöntää harkinnan mukaan esimerkiksi turvaamaan asumista tai helpottamaan äkillisiä talousvaikeuksia.
Kiristyksistä raportoitiin suurimmalla osalla hyvinvointialueista.
Lue myös: Kun Ruotsi satsaa köyhyyden kitkemiseen satoja miljoonia, Suomi leikkaa
Reagointia hallituksen leikkauksiin
Sosiaalityöntekijöiden mukaan selvästi yleisimmin on kiristetty täydentävän toimeentulotuen myöntämistä Kelan normin ylittäviin asumiskuluihin.
– Tämä linjaus lienee reagointia hallituksen tekemiin leikkauksiin asumistuessa ja kiristyksiin perustoimeentulotuen asumiskulujen huomioimisessa. Hyvinvointialueilla ei haluta paikata ensisijaisiin etuuksiin tehtyjä leikkauksia ja perustoimeentulotukeen kuuluvia kuluja, Sosten erityisasiantuntija sanoo tiedotteessa.