Asiantuntijan mukaan lapset ja rahat menevät sijaishuollon kaltaisiin raskaisiin palveluihin, kun peruspalvelut eivät ole kunnossa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomi on maailman kärkimaita kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrässä. Ylilääkäri Terhi Aalto-Setälältä on siis kysyttävä, miten olemme Suomessa päätyneet tällaiseen tilanteeseen. Miksi Suomessa sijoitetaan niin paljon lapsia?
– Tämä on valitettavasti pitkän ja ikävän kehityksen tulosta. Suomessa tällä hetkelläkin ongelmana on peruspalvelujen hajanaisuus, pirstaleisuus ja riittämättömyys.
Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alun videolta.
– Tiedetään, että lapset ja nuoret oireilevat mielenterveysoireina aiempaa enemmän. He myös saavat palvelua aiempaa enemmän. Tarve on niin suuri, että se ei vastaa kysyntää.
– Keskeinen ongelma on se, että peruspalvelut ovat aika kehittymättömät.
Aalto-Setälä näkee tilanteeseen useita syitä.
– Pandemia-aikana oireilu voimistui. Sitten on sodat ja kriisit ja uhkatilanteet. Arjen ympäristö on muuttunut. Some. Koulujen vaatimustaso.
– Ihan keskeinen tekijä ovat perheiden toimeentulotukivaikeudet. Kyllä se heijastuu lasten kehitykseen.
Lähetä vinkki!
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
"Raha ei mene oikeisiin paikkoihin"
Sijaishuollon kustannukset ovat vuodessa yli miljardi euroa. Toimiiko se systeemi? Meneekö raha oikeisiin paikkoihin?
– Eihän se tällä hetkellä mene. Rahan pitäisi mennä peruspalveluihin terveydenhuollossa ja sosiaali- ja perhepalveluissa ja kouluissa. Niillä tavalla ehkäistäisiin tätä tilannetta, mikä on syntynyt nyt. Jos peruspalveluihin ei satsata, erityispalvelut kuormittuvat.
Asiantuntija huomauttaa, että perustason sote- palveluihin vietävien vaikuttavien tuen ja hoidon menetelmien lisäksi on tärkeää kehittää sitä, että palvelut pelaavat yhteen aiempaa paremmin.
– Vain sillä tavalla saadaan palveluihin sujuvuutta. Sehän juuri on sote-integraatiossa tavoite. Ei ne pelkät menetelmät auta, jos niitä tehdään siellä täällä ilman että koordinaatio toimii, sanoo THL:n ylilääkäri.