Somessa levinnyt kansalaisaloite sai julkkiksetkin kampanjoimaan – mistä Täydentävät hoidot kaikille -aloitteessa on kyse?

Monet julkkikset ja tavikset ovat viime päivinä jakaneet tietoa ja keskustelleet sosiaalisen median kanavissaan Täydentävät hoidot kaikille -kansalaisaloitteesta. Mistä tässä oikein on kyse?

Aloitteen tavoitteena on, että eduskunta ryhtyisi lainvalmistelutoimenpiteisiin, joilla turvattaisiin se, että kaikilla on halutessaan vapaus valita ja myös taloudellinen mahdollisuus käyttää turvallisia täydentäviä hoitoja.

Täydentävillä hoidoilla tarkoitetaan muun muassa akupunktiota, kiropraktiikkaa, jooga-, vyöhyke- ja taideterapiaa, osteopatiaa ja monia muita luontaishoidoksikin kutsuttuja hoitomuotoja.

– Haluamme, että meillä kaikilla on valinnanvapaus ja tasavertainen mahdollisuus ylläpitää terveyttämme, ehkäistä sairastumistamme, hoitaa vaivojamme ja lievittää kipujamme kaikin sellaisin tavoin, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi ja toimiviksi. Nyt täydentävien hoitojen käyttäjä on eriarvoisessa asemassa tavanomaisten terveyspalvelujen käyttäjän kanssa, aloitteessa kirjoitetaan.

Elokuun alussa päivätty, ja vielä muutamia päiviä allekirjoitettavissa oleva aloite on kangasalalaisen kansalaisaktiivi Sisko Pyykkösen käynnistämä.

Aloite lähti Pyykkösen mukaan liikkeelle siitä, että hän ja muutamat muut huolestuivat, että hallitusohjelmassa mainittu selvitys ”vahtoehto- ja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuuksista” johtaisi sosiaali- ja terveysministeriössä niin kutsuttuun ”puoskarilaki”-esitykseen.

Sillä rajoitettaisiin monien tutkittujenkin hoitojen saatavuutta suurelta väestönosalta.

– Meitä täydentävien hoitojen käyttäjiä on Suomessa kuitenkin yli miljoona ja me pelästyimme, että hyvien tukihoitojen tarjoaminen kiellettäisiin esimerkiksi lapsille, masentuneille, diabeetikoille ja muille sairaille. Tämä on meistä ihmisoikeuskysymys, Pyykkönen kertoo.

Hän huomauttaa, että kansalaisaloitteen tarkoituksena ei ole korvata lääketieteellisiä hoitoja, vaan saada tutkimusnäyttöön perustuvista täydentävistä hoidoista lisäapua – jos niin haluaa.

Hän myös painottaa, että aloitteessa ei ehdoteta hoidoille Kela-korvauksia.

Aloitteen tekijät haluavat, että eduskunta teettäisi riippumattoman ja kattavan selvityksen sekä täydentävien hoitojen tutkituista hyödyistä että haitoista, sillä ylilyöntejäkin on.

Toiveissa olisi myös rekisteri luotettavista ja koulutetuista täydentävien hoitojen ammattilaisista sekä tietopankki, josta voi saada luotettavaa tietoa näistä hoidoista.

– Ristiriidat eri hoitosuuntausten välillä pitäisi vihdoin selvittää. Loppuisi kiistely, Pyykkönen toteaa.

Muun muassa julkisuudesta tutut Kirsi Salo, Katariina Souri ja Satu Silvo ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa tietoa Täydentävät hoidot kaikille -kansalaisaloitteesta ”Väärin parannettu” -tukikampanjan kautta.

Esimerkiksi Salo ja Souri ovat kertoneet omista positiivisista kokemuksistaan täydentävien hoitojen parissa.

Pyykkönen kertoo, että hän eivätkä muut aloitteen tekijät ole olleet käynnistämässä julkkisten kampanjaa vaan siinä voi olla mukana kuka tahansa.

– Monella taholla on herätty tähän asiaan ja se on hieno juttu, hän sanoo.

– Täydentävien hoitojen hyödyistä, niistäkään, joista on tutkittua näyttöä, ei näihin päiviin saakka ole ollut suotavaa puhua myönteiseen sävyyn julkisuudessa. Tämä kertoo siitä, että tabu alkaa murtua. 

Mistä rahat?

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki kertoo, että Täydentävät hoidot kaikille -kansalaisaloitteen kohdalla pitää ottaa huomioon hyvin monia asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi raha ja tutkimusnäyttö.

– Aloitteessa sanotaan, että jokaisella pitäisi olla taloudellinen valinnanvapaus käyttää niitä hoitoja, joista kokee saavansa hyötyä. Siinä ei ole kuitenkaan minkäänlaista arviota, paljonko tällainen maksaisi: olisiko kyse sadasta miljoonasta vai kuinka isosta summasta? Myllymäki toteaa.

Hän jatkaa, että terveydenhuollon ja sairaanhoidon budjetit ovat muutenkin tiukalla ja siitä on tulossa priorisointikeskustelua, että mihin kaikkeen verovarat riittävät.

– Ymmärrän sen näkökulman, että erilaisia hoitoja on ja käytetään, mutta ydinkysymyksiä on kaksi: mitkä hoidot ovat oikeasti vaikuttavia ja millaiseen tutkimusnäyttöön ne perustuvat sekä toisena se, että mistä rahat tulevat.

– Kyllä terveydenhuolto ottaa käyttöön uusia hoitokäytäntö, kun löytyy tutkimusnäyttöjä, hän jatkaa.

Osa toimivaa, osa humpuukia

Myllymäki huomauttaa, että lääkäriliitto ja lääkärit eivät suinkaan pidä kaikkia täydentäviä hoitomuotoja humpuukina.

– Kenttä on hyvin laaja ja reunoiltaan samea.

– Siellä on paljon toimijoita, jotka toimivat hyvää tarkoittaen ja ovat opiskelleet asiaansa, esimerkiksi hierojat, jotka tekevät oikeasti asioita, jotka vaikuttavat ja tuntuvat hyvältä. Mutta pitäisikö kaikki hoidot, jotka tuntuvat miellyttävältä, niin kattaa terveydenhuollon budjetista?

Sitten on myös ne reuna-alueet, joiden kanssa pitää Myllymäen mukaan olla erittäin varovainen.

– On erilaisia hopeavesiä ja yksisarvishoitoja ja etänä tehtäviä energiahoitoja, jotka toimivat vain jos ne on maksettu etukäteen, ja ne menevät humpuukin puolelle. Sitten ovat vielä puoskarit, jotka käskevät esimerkiksi lopettaa syöpähoidot, ja se on jo rikos, Myllymäki toteaa. 

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja