SM-liigapomo uskoo seurojen selviävän ilman konkursseja – kovat ajat silti edessä: "Kassatilanne erittäin heikko"

4:49
Videolla juttu koronaviruksen vaikutuksista SM-liigaan.

SM-liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi uskoo viime vuosien järkevän taloudenpidon olevan suuri syy siihen, että liigaseurat selviävät koronaviruksen aiheuttamasta taloushaasteesta.

–  Onneksi viime vuosina seurojen taloudenpito on ollut vastuullista, ja sen ansiosta iskunkestävyyttä tällaista aikaa varten on, nelisen vuotta  toimitusjohtajana työskennellyt Kallioniemi näkee.

–  Pitkäjänteinen kehitys on ollut sellainen, että se voi kestää yllättävän tapahtuman. Selvää kuitenkin on, että kassatilanne on nyt erittäin heikko ja vaaditaan erittäin kovia toimenpiteitä. Toivottavasti näin kovaa oppipaikkaa ei kuitenkaan tulisi uudelleen ihan äkkiä.

Liigakausi jouduttiin keskeyttämään 13. maaliskuuta, kun jäljellä oli yksi runkosarjakierros ja taloudellisesti tuottoisa pudotuspelikevät.

Viime viikkoina kahdeksan liigaseuraa on kertonut yt-neuvotteluista. Näistä TPS, SaiPa, Pelicans, Jukurit ja Sport olisivat jääneet pudotuspelien ulkopuolelle.

Kärkipään joukkueista vain Lukko on ryhtynyt yt-neuvotteluihin. Keskikastista JYP ja KalPa aloittivat yt-neuvottelut.

Pudotuspelituotoista olisivat hyötyneet kaikki

Yt-neuvottelutoimiin ovat siis ryhtyneet lähinnä ne seurat, joille pitkää ja tuottoisaa pudotuspelikevättä ei olisi voinut povatakaan vahvavireistä Lukkoa lukuun ottamatta.

–  Pudotuspelituotoista hyötyvät myös seurat, jotka eivät päässeet pudotuspeleihin, Kallioniemi muistuttaa.

Pudotuspelien ottelujen lipputulot virtaavat SM-liigan kassaan, mistä rahaa jaetaan menestyksen mukaan pudotuspeliseuroille. Rahaa jäi myös Liigalle koko sarjan kehittämiseen.

–  SM-liiga käyttää pudotuspelituottoja yhteisiin investointeihin ja kuluihin, Kallioniemi jatkaa.

SM-liiga on vakavarainen sarja, ja isoja tulovirtoja kulkee seurojen omistaman Jääkiekon SM-liiga Oy:n kautta seuroille.

Kallioniemen mukaan siinä ei ole järkeä, että sarjalla ja sen seuroilla olisi ollut pahan päivän varalle "10 miljoonan euron sotakassa". Tuon kokoinen on summa, jonka SM-liiga ja sen seurat menettivät tuloja pelkästään pudotuspelien perumisella.

–  Liiketoiminnan kannalta voisi kysyä, että olisiko se ylivarautumista, jos tuollaista summaa olisi pidetty varastossa pahan päivän varalle, Kallioniemi mietiskelee.

–  Sota-ajan jälkeen tämä koronavirustilanne on pahin Suomen kohdannut tilanne. Jos vuosikymmenien ajan olisi varauduttu siihen, että jonain päivänä tulee tällainen tilanne ja pidetty rahaa säästössä, niin rahat olisivat olleet pois jostain muusta, esimerkiksi pelaajakehityksestä sekä seurojen ja Liigan muista investoinneista.

Ravintolatoiminnan rajoitukset kirpaisevat 

Kallioniemi myöntää urheilun olevan riskibisnestä kaikkialla maailmassa. Urheilumenestys vaikuttaa rahantekomahdollisuuksiin ottelutapahtumissa ja yhteistyökumppaneiden kanssa neuvotellessa.

Yhteistyökumppanien halukkuus satsata urheiluseuran tukemiseen riippuu yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja näkymistä. Esimerkiksi taloudellisen taantuman aikana sponsorieuroja ei jaeta kevyin perustein.

Epävarman työllisyystilanteen vallitessa katsojat miettivät tarkemmin, ostavatko lipun otteluun ja käyttävätkö hallin oheispalveluita.

Kevättalven aikana yllättänyt koronavirus oli odottamaton tekijä, johon kukaan ei osannut varautua. Ensin pysähtyi toiminta kaukalossa, sitten pysähtyi seurojen mahdollinen ravintola- ja tapahtumatoiminta ja lopulta koronaviruksen vaikutukset jarruttavat yhteistyökumppanuusneuvotteluja ensi kaudeksi.

–  Jokaisella seuralla tilanne on hankala. Seuroilla on sävyeroja, millainen taloudellinen tilanne on ja millainen se on ollut aiemmin. Osa on enemmän riippuvainen ravintolatoiminnasta ja muusta tapahtumatoiminnasta kuin mitä toinen on, Kallioniemi perustelee sitä, miksi yt-neuvottelut iskivät sarjan eri kerroksiin eikä vain niihin seuroihin, joille olisi voinut povata pitkää ja tuottoisaa pudotuspelikevättä.

–  Riippuu paljon myös alueesta, millainen elinkeinorakenne seuran toiminta-alueella on. Toisiin toimialoihin tämä tilanne vaikuttaa enemmän kuin toisiin.

Taloudellinen tulos olisi ollut jälleen oikeanlainen

Kallioniemen mainitsema taloudellinen iskunkestävyys on syntynyt liigaseurojen tarkemmalla taloudenpidolla. Kokonaisuutena liigaseurojen toiminta on ollut taloudellisesti plusmerkkistä.

–  Kauden aikana tehdyissä välitsekkauksissa kaikki viittasi siihen, että SM-liiga Oy ja seurat kokonaisuutena olivat tekemässä positiivista tulosta. Joillain seuroilla on tietysti haasteita, niin kuin tällä toimialalla aina ja kaikkialla. Mutta kokonaisuutena kaikki viittasi siihen, että on mahdollista jatkaa positiiviseen suuntaan menemistä.

Maaliskuun puoliväli kuitenkin muutti tilanteen eikä lopputulos ole vielä kenenkään tiedossa. Kallioniemi luottaa seurojen selviävän.

–  Jos en ihan päivittäin, niin ainakin viikoittain olen yhteyksissä kaikkiin seuroihin. Seurat ovat antaneet hyvän kuvan siitä, miten tästä selvitään. Suunnitelma selviämisestä on olemassa, ja sen suhteen tehdään töitä. Vielä ei ole tiedossa sekään, kuinka kauan koronavirus riehuu. Poikkeuksellisen tilanteen jatkuminen heikentää viikko viikolta myös ensi kauden rakentamista. Pahimmassa tapauksessa ensi kausi ei pääse alkamaan ajallaan syyskuussa.

–  Meidän pitää tehdä suunnitelmat ja myös varasuunnitelmat tulevaa varten. Kaikkiin skenaarioihin pitää olla valmis.

Poikkeustilanteet tuttuja jo pelaajauralta

Kallioniemelle urheiluseurojen vaikeat ajat ovat tutut kolmelta kantilta. Hän pelasi liigakiekkoa SaiPassa sekä Lukossa ja 1. divisioonaa SaiPassa. Liigaseuran toimitusjohtajana hän toimi SaiPassa 2011–16 ennen nykyistä pestiään Liigan toimitusjohtajana.

–  Jo pelaajana olen nähnyt monia poikkeustilanteita, joissa on tehty kovia ratkaisuja kesken kauden, 49-vuotias Kallioniemi jättää avaamatta tarkemmin.

Yksi vastaus löytyy SaiPan 50-vuotishistoriikista. Kaudella 1991–92 SaiPan 1. divisioonajoukkueen kaikki pelaajasopimukset irtisanottiin kesken kauden. Pelaajat saivat jatkaa joukkueessa, jos olivat valmiit puolittamaan palkkansa.

Noista ajoista urheilun liiketoiminta on ottanut suuria harppauksia ammattimaisempaan suuntaan, mutta Kallioniemen mukaan ainakin yksi asia on edelleen samalla tolalla. Asioista selvitään yhdessä tekemällä ja välittämällä siitä asiasta, millä on itselle syvempi merkitys.

–  Olemme samassa veneessä, ja tärkeää on se, että soudamme samaan suuntaan, Kallioniemi paaluttaa liigayhteisön toimintatapaa.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja