Vaikka vammat ovat hidastaneet Juha Leimun elämää ja pelaamista suuresti, napautti hän runkosarjan päätöskierroksella itsensä SM-liigan puolustajien maalipörssin jaetulle kärkipaikalle Janne Niskalan rinnalle. Tilastot ovat häkellyttävät, kun ottaa huomioon Leimun pelimäärän.
Viime kevään pudotuspeleissä Leimun selkä oli niin heikossa kunnossa, että hän hyppäsi jäälle vain ylivoimalla. Ja tulosta tuli. Kesä meni selkää kuntouttaessa ja Leimu kertoi, että kaikki harjoittelu tehtiin niin, ettei selkä vain saa liikaa kuormitusta.
Syksyllä 34-vuotias puolustaja pelasi seitsemän ottelua minimaalisilla peliajoilla, pääasiassa vaihtelevasti neljän minuutin ympäriltä, välillä vähän enemmän. Sitten koitti kolmen kuukauden pakkolepo ja Leimu palasi tammikuussa tositoimiin. Kuormitus kasvoi pikkuhiljaa ja kahdessa viimeisessä runkosarjan pelissä Leimu pelasi jo kärkipakille normaalit yli 20 minuuttia. Mutta vasta maaliskuun muutamissa peleissä peliaika on lähennellyt normaalia.
– Ollaan laskettu "Lepa" viime aikoina irti, sanotaan näin, Pelicansin valmentaja Pasi Nurminen naurahtaa.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Maali alle puolessa tunnissa
Leimu pelasi runkosarjasta puolet, 31 ottelua, ja teki peräti 11 maalia. Keskimääräinen peliaika nousi keväällä, mutta koko kauden keskiarvo on silti alle kymmenen minuutin. 31 peliä, yhteensä jääaikaa siis noin 300 minuuttia, ja Leimu pisti kiekon 11 kertaa maaliin. Se on puolustajalle aivan käsittämättömän kova maalitahti.