“Osa-aikainen Skype-äiti” kirjoitti karun tekstin siitä, millaista on olla osa-aikainen vanhempi.
“Osa-aikaiseksi Skype-äidiksi” kutsuttu Laura Fletcher, 32, sai kuulla ystäviltään, miten onnekas on, kun saa viettää aikaa erossa lapsestaan. Ystävän mukaan Fletcher on onnekas, koska hänen viisivuotias Isla-tyttärensä ei herätä häntä aikaisin. Kommentin pohjalta Fletcher kirjoitti tunteikkaan tekstin siitä, millaista on olla etä-äiti.
Fletcher kertoo muun muassa, että antaisi pois kaikki aamu-unensa, jos saisi huoltaa Islaa kokoaikaisesti ja kokea kaikki tämän elämän merkittävät hetket tämän kanssa.
– Mielestäni ei ole onnekasta menettää puolta kauniin tyttäreni elämästä, koska hänen isänsä ja minä emme saaneet avioliittoamme toimimaan, erosimme ja nyt isällä on huoltajuus, Fletcher sanoo.
Fletcher kertoo lukuisista ohjelmanumeroista, joita on yrittänyt järjestää tyttärelleen vain kuullakseen tämän sanovan, että hän on jo tehnyt tuon kaiken isänsä kanssa. Fletcherin mukaan jaettu huoltajuus onkin kuin jatkuva kisa siitä, kuka ehtii ensin järjestää kivan yllätyksen tai eniten ohjelmaa.
Jos teksti ei näy, katso se täällä.
Vaikka Fletcher saisikin tyttärensä kotiin esimerkiksi jouluksi, ilo on lyhyaikainen ja pian lapsi on taas poissa, isänsä luona. Virallinen ”äidin vuoro” ei myöskään välttämättä osu äitienpäivään tai syntymäpäivään.
– Joku voi olla eri mieltä, mutta mielestäni ei ole ”onnekasta”, etten saa laittaa tyttöni hiuksia tai päättää hänen vaatteitaan päivittäin, Fletcher sanoo.
– Usein vain istun hänen makuuhuoneessaan, kun hän ei ole kanssani, ja pitelen Larry-lammasta tai Stinky Slinkyä (hänen turvapeittoaan) ja katselen vaatekaapillista pieniä, kauniita vaatteita, joista hän vääjäämättä kasvaa ulos ennen kuin on ehtinyt edes käyttää niitä kaikkia, koska hän ei ole täällä joka päivä. Hänen makuuhuoneensa on liian siisti normaalille 5-vuotiaalle, sen pitäisi olla sekaisempi ja enemmän kaaoksessa, Fletcher kuvailee.
Arkisin hän ajaa autollaan, jossa tyhjä lastenistuin odottaa istujaa. Lapsiystävälliset ruoat jääkaapissa ehtivät vanhentua, ennen kuin tytär palaa äitinsä luokse. Lomat on sovittava erikseen aina päivämääriä ja kestoa myöten, ja Fletcherin ex-miehen on hyväksyttävä ne.
– On ollut hetkiä, kun hän (Isla) on ollut sairas, ja sain tietää siitä vasta, kun soitin illalla jutellakseni hänelle. Vihaan sitä, etten ollut siellä lohduttamassa häntä tai pakkosyöttämässä hänelle ruiskulla Nurofen-särkylääkettä tai ettei minulla ollut tilaisuutta huolehtia ja stressata ”siinä hetkessä” ja tehdä normaaleja ”vanhempien asioita” joita tehdään, kun lapsi on sairas.
"Luojalle kiitos FaceTimestä, iMessagesta ja Skypestä"
Fletcher kokee, ettei hänellä ole minkäänlaista valtaa lapsensa elämään. Hän ei saa tietää tämän menoista ja juhlista etukäteen, eikä hän tiedä, kuka tyttöä vahtii, kuka lakkasi tämän kynnet tai miksi tämä yhtäkkiä syö ruokia, joita ennen vihasi. Spontaaneja suunnitelmia ei voi tehdä, sillä koko vuoden ”isän ja äidin viikonloput” pitää jakaa jo vuoden alussa.
Fletcher yrittää olla sivistynyt kommunikoidessaan ex-miehensä kanssa, mutta se ei aina onnistu.
– Otimme kumpikin puolet vauvakuvista, kun erosimme, mutta kammoan päivää, jona tytön maitohammas irtoaa, koska tiedän, että tulemme tappelemaan siitä, kuka sen hiton verisen hampaan saa pitää, hän kirjoittaa.
– En hankkinut vauvaa ajatellen, että vanhemmuuteni olisi tällaista. Haluan hänet 24/7, hitto vie. En halua luoda suhdetta häneen teknologian avulla puolta hänen elämästään (mutta Luojalle kiitos FaceTimestä, iMessagesta ja Skypestä, joita ilman olisin vielä enemmän hukassa... Kaipaan päivää, jolloin voin ottaa häneen suoraan yhteyttä sen sijaan, että elän hänen isänsä kautta joka päivä).
Lopuksi Fletcher muistuttaa, että jokainen vanhempi haluaa lapsensa olevan onnellinen ja iloinen, ja jos hän "joutuu" nukkumaan pitkään ilman lapsensa suorittamaa herätystä, hän myös tekee niin.
Lähteet: Caters news, Facebook
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.