Maistetaan kermamuhennettuja sipuleita
Sipulin makuvaikuttaja on umami, joka korostaa muiden ruoka-ainesten makuja. Keitot, piirakat ja jauheliharuoat saavat lisämakua sipulista. Raakana sipulit maustavat salaatteja, hernekeittoa tai vaikkapa nyt ajankohtaisia mätejä ja blinejä. Sipulit sopivat tietysti myöls hitaasti haudutettaviin pataruokiin, todetaan Kotimaisista Kasviksista.
Me suomalaiset syömme valtaosan sipuleista perinteisinä kepasipuleina. Keltasipuli on perussipuli, joka soveltuu kaikkeen ruoanlaitoon. Myös kepasipuleihin kuuluvasta punasipulista on muutamassa vuodessa värikkyytensä puolesta tullut hyvin suosittu.
Vihreitä sipuleita ovat ruohosipuli, purjo ja ns. kevätsipuli. Niitä kaikkia on saatavana lähes kautta vuoden.
Purjosipulin maku paranee kypsennettäessä, joten se käy mietona sipulina hyvin kala- ja äyriäisruokiin, keittoihin ja piiraiden täytteeksi. Ruohosipuli ja kevätsipuli rakastavat sellaisenaan salaatteja, mutta sopivat kevyesti kypsennettyinä esimerkiksi itämaisiin wokkiruokiin tai keittojen mausteeksi. Vihreät sipulit ovat aina näyttäviä myös koristelussa.
Lähes valkoisia sipuleita ovat hopeasipuli, valkosipuli ja jättisipuli. Näistä jättisipulin tarjonta on talvella vähäistä.
Hopeasipulia käytetään kuten tavallista keltasipulia. Jättisipuli on parhaimmillaan raakana ns. salaattisipulina.
Ryvässipuli ja salottisipuli ovat jakautuvia, kynnellisiä sipuleita. Voimakasaromisen ryvässipulin tarjonta on valitettavan vähäistä, todetaan Korimaisista Kasviksista.
Ryvässipulia viljellään pääosin Kainuussa. Salottisipuli on maultaan miedompi ja kypsyy nopeasti, mistä syystä sitä suositaan kastikkeissa. Salottisipulia tuodaan Etelä-Euroopan maista.
