Mainos

Sinä aamuna vanhemmat heräsivät perhe yhtä jäsentä pienempänä – hautajaisissa Jonna keräsi voimansa ja kantoi pienen vauvansa hautaan

0:22

Jonna Ruokamo, 27, menetti vasta kuusiviikkoisen vauvansa bakteeritulehdukselle vuonna 2018. Hautajaisia varten surun murtama äiti keräsi viimeisetkin voimanrippeensä ja kantoi tyttönsä viimeiselle matkalleen.

Lokakuun 27. päivä vuonna 2018 posiolainen Jonna Ruokamo kantoi hautausmaalla pientä valkoista arkkua. Arkun päällä oli pieni kukka-asetelma ja sisällä pieni vauva. Jonna saattoi vasta kuusiviikkoisena menehtynyttä Viola-tytärtään viimeiselle matkalleen.

Surun murtama Jonna halusi ehdottomasti kantaa arkussa lepäävää pienokaistaan itse. Aluksi hän ei uskonut, että pystyisi siihen. Juuri ennen hautajaisia Jonnan valtasi tunne, ettei hän halua kenenkään muun kantavan lastaan hautaan.

– Tuli semmoinen olo, että sen on pakko olla minä. Minä olen hänet synnyttänyt ja suurimman osan aikaa viettänyt hänen kanssaan, Jonna kertoo.

Lehdettömällä ja kolealla hautausmaalla kävellessään Jonnasta tuntui hirveältä. Vasta jälkeenpäin hän on pystynyt olemaan ylpeä siitä, että kykeni saattamaan lapsensa viimeiselle matkalleen.

Vauva kuoli kello viisi – vanhemmat heräsivät vasta kahdeksalta

Syksyllä 2018 Jonna heräsi jokaisen vanhemman painajaiseen. Yön aikana kuusihenkinen perhe oli kutistunut viisipäiseksi. Vasta kuusiviikkoinen kuopustyttö Viola oli vanhempien herätessä kuollut.

Shokissa elotonta pienokaistaan katsova Jonna soitti hätänumeroon. Puhelu loppui nopeasti. Hätäkeskuksesta kerrottiin, että mitään ei ollut enää tehtävissä. Jonna nosti Violan takaisin vanhempien sänkyyn.

– Ajattelin, että toivottavasti mie heräisin kohta, että tämä on vain pahaa unta.

Mutta se ei ollut.

Viola oli kuollut noin kello viideltä aamuyöllä. Vanhemmat heräsivät vasta kahdeksalta.

– Lääkärit uskovat, ettei Viola ole kärsinyt, koska on vain nukkunut, eikä esimerkiksi itkenyt, Jonna kertoo.

Äiti syyllisti tapahtuneesta itseään

Jonna ei ollut uskoa tapahtunutta todeksi. Hän syyllisti itseään ja kävi läpi kaikkia mahdollisia skenaarioita, jotka olisivat kuoleman voineet aiheuttaa. Oliko hän vahingossa pyörähtänyt vanhempien sängyssä nukkuvan lapsen päälle tai huitaissut häntä?

– Itsesyyllistäminen oli aivan hirveää, kun ei tiennyt, mitä on tapahtunut, Jonna sanoo.

Lääkärit vakuuttivat sureville vanhemmille, ettei heidän tarvinnut syyttää tapahtumasta itseään.

Tuska alkoi helpottaa hiljalleen vasta, kun vanhemmat saivat lopputalvesta tietää Violan kuolinsyyn. Pikkuvauva oli kuollut bakteeri-infektioon, joka ei ollut oireillut alkuunkaan.

"Olisiko pitänyt olla käymättä jossain paikassa"

Moraxella catarrhalis on yleinen bakteeri, joka aiheuttaa esimerkiksi korvatulehduksia. On kuitenkin harvinaista, että bakteeri-infektioon kuolee.

Jonna ei miehineen tiedä, mistä bakteeri-infektio on voinut lapselle tarttua. He eivät antaneet vauvansa olla tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joilla oli vähääkään nuhaa.

– Vielä tänäkin päivänä tulee semmoisia ajatuksia, olisiko pitänyt olla käymättä jossain paikassa, Jonna sanoo.

Hän haluaa muistuttaa kaikkia, että ”harmittomat” bakteeri-infektiot voivat olla pienille vauvoille hengenvaarallisia.

– Moni ajattelee, että ei haittaa, jos on vähän räkäinen, mennään vaan kylästelemään. Kaikki eivät tajua, kuinka vaarallista se on, Jonna sanoo ääni särkyen.

Perhe ja läheiset auttavat jaksamaan

Jonnalla on entisestä liitostaan kaksi lasta, 5- ja 7-vuotiaat, ja yksi elossa oleva lapsi nykyisen miehensä kanssa. Pikkusiskonsa kuoleman jälkeen kuopukseksi jäänyt tytär on kaksivuotias.

Nuorimmainen lapsista on vielä niin pieni, ettei hän ole reagoinut perheen menetykseen juurikaan. Keskimmäinen lapsi on alkanut kertomaan outoja tarinoita synnyttämisestä ja vauvojen kuolemisesta. Vanhin lapsi on ottanut asian raskaimmin, ja hän käy terapiassa, jossa asioita käydään läpi lapsentasoisesti.

Lapset ovat syy siihen, että surun murtaman äidin on ollut pakko päästä ylös sängystä ja jaksaa musertavasta menetyksestä huolimatta.

– Eihän siitä koskaan toivu tai pääse yli, mutta sen kanssa pitää vaan pystyä oppia elämään, Jonna sanoo.

Surun kanssa ei tarvitse jäädä yksin

Lapsen kuolemasta aiheutunut suru ei lopu koskaan kokonaan, vaan se muuttaa muotoaan ja sen kanssa oppii vähitellen elämään, muistuttaa THL.

Lapsen kuoleman kokeneet perheet voivat hakea tukea KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry:stä. KÄPY ry järjestää lapsen kuoleman kokeneille perheille vertaistukea huolimatta kuolleen lapsen iästä tai kuolintavasta. KÄPY ry tarjoaa apua tukipuhelimen, tukihenkilöiden, tukikirjallisuuden, perheviikonloppujen ja vertaistukiryhmien muodossa.

Toipumisessa ovat auttaneet myös perheyhteisö ja töihin palaaminen. Jonnan mies omistaa vanhempineen Posiolla sijaitsevan navetan, jossa työskentely auttaa Jonnaa pääsemään hetkeksi irti murheellisista ajatuksista. Perhepiirin lisäksi Violan kuolemaa on käsitelty kriisiterapiassa. Jonna kokee asiasta puhumisen helpottavan tuskaa.

Erityismaininnan saa Jonnan hyvä ystävä, jolta lohduton äiti on saanut vertaistukea. Ystävä menetti vauvansa vuonna 2017. Kun Jonna oli ystävänsä lapsen hautajaisissa, hän ei uskonut, että olisi itse voinut kantaa edesmenneen lapsensa arkussa hautaan.

Valitettavasti Jonna joutui kuitenkin tilanteeseen, jossa hänen piti päättää, kuka hänen lapsensa hautaan kantaa.

Tuolloin valinta oli lopulta itsestään selvä.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja