Vihdin Enäjärvellä on kerätty jo useamman päivän ajan talkoovoimin tuhansia kuolleita simpukoita. Simpukoiden joukkokuoleman uskotaan johtuvan helteen kiihdyttämästä happikadosta ja sinilevästä, joka on mahdollisesti muuttanut järven happamuutta.
Lämmin kesä on hellinyt, mutta myös tappanut. Vihdin Enäjärvellä tapahtui 30 vuotta sitten kalojen joukkokuolema, joka johtui happikadosta.
Tänä vuonna on kuollut joukoittain simpukoita.
Mimosa Virkkunen on viettänyt vuosia Enäjärven rannoilla. Viime keskiviikkona idyllinen järvi muuttui haisevaksi liejuksi.
– Tulimme keskiviikkoaamuna rantaan ja näimme kelluvia sumpukoita ja niiden ruumiita. Lähdimme sitten järvelle soutelemaan ja sama jatkui siellä vielä moninkertaisena.
Myös Sarajuuren pariskunta naapurista koki järkytyksen.
– Me olimme aivan kauhuissamme ja huomasimme, että emme pysty tekemään mitään. Että täytyy saada apua, kuvailee Marjatta Sarajuuri.
Hannu Sarajuuri kertoo, että toimettomaksi ei voinut jäädä. Yhteydenpito aloitettiin naapurustosta ja pieni puhdistusjoukko saatiin heti mukaan.
– Perustimme pienen talkooporukan. Silloin meitä oli vain kolme veneellistä, mutta tänä päivänä saatiin mukaan oikein kunnon porukka.
Mimosa Virkkunen otti myös yhteyttä viranomaisiin. Vihdin ympäristöpäällikkö Sari Janhunen ehti paikalle jo torstaina ottamaan ensimmäisiä näytteitä vedestä.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija tuli mukaan sunnuntaina. Virkkunen oli yhteydessä myös ELY-keskukseen.
Talkooväkeä lähti organisoimaan Juha Uusitalo, joka toimii Vesyn eli Vihdin Enäjärven suojeluyhdistyksen varapuheenjohtajana.
Sunnuntaina haavit viuhuivat ja kuolleet simpukat päätyivät muovilaatikkoihin ennätysvauhtia.
Matala Enäjärvi
Enäjärveä on aikoinaan kohdeltu yhtä huonosti kuin monia muitakin Suomen järviä.
Vielä 70-luvulla Nummelan jätevedet laskettiin suoraan järveen. Enäjärvi on matala ja rehevöitynyt, joten hellesää on lämmittänyt sen pohjamutia myöten.
Järveä on myös kunnostettu, mutta nyt lämpötila on liian korkea ympäri vuorokauden .
SYKEn vanhempi tutkija Ilkka Sammalkorven mukaan mitään ei ole tehtävissä.
– Tällä hetkellä näyttää siltä, että happikato on kyseessä. Kun on yötä päivää lämmin, niin vedet lämpiävät pohjia myöten ja tällöin happea kuluu niin kovaa vauhtia, että levät eivät ehdi tuottaa sitä yhtä paljon kuin mitä ne kuluttavat.
Lisäksi sinilevien räjähdysmäinen kukinta tuo oman haasteensa vedenlaatuun.
Vihdin ympäristöpäällikkö Sari Janhusen mukaan ensimmäisten näytteiden tuloksia odotellaan jo alkuviikosta. Sen jälkeen ollaan viisaampia.
Janhunen on myös tehnyt soittokierroksen joukolle ympäristö- ja vesiasiantuntijoita. Keskustelujen jälkeen hän on huolissaan.
Vaikka vastaavia simpukkakuolemia on Suomessa ollut vain muutamia, Janhunen uskoo ilmiön lisääntyvän jatkossa.
– On syytä olla huolissaan ja itse olen huolissani ja myöskin ajattelen sitä, että tämä kertoo ehkä jotain siitä, mihin meidän pitää osata varautua tulevaisuudessa.
– Tämä on nyt ainutlaatuinen tapaus, mutta jos ajattelee, mitä on tulossa. Ilmastonmuutos todennäköisesti muuttaa kesiämme juuri tähän suuntaan.
Janhunen sanookin olevansa paikalla myös oppimassa, miten näistä tilanteista selvitään.
Simpukankuoresta koruksi
Sammalkorven mukaan simpukkakannan elpymiseen järvessä kuluu parisen vuotta.
Kuolleet simpukat ovat päätyneet lavalle, josta ne kuljetetaan teurasjätteitä käsittelevään laitokseen.
Virkkusen pihalla on suuri kasa simpukankuoria. Niiden helmiäisestä voi valmistaa vaikkapa koruja.
