Sihvonen: Pekka Virran koronatragedia – Lukko horjuu, kun säveltäjän ja kapellimestarin puhelin pysyy suljettuna

MTV Urheilun asiantuntija kirjoittaa Lukon päävalmentajasta Pekka Virrasta, joka sairastui koronaan.

Toistaiseksi, koputan puuta, olen lähipiirini ulkolaitoja myöten säästynyt vakavilta koronuutisilta. Toisaalta ajattelen, että on turhan itsekästä – mutta toki inhimillistä – ylipäätään ajatella ja toivoa aktiivisesti, että kunpa korona kiertäisi kaikki omat ihmiseni kaukaa.

Kun Lukko tiedotti 2.2.2021, että sen päävalmentaja Pekka Virta on altistunut koronatartunnalle, mietin, että harmin paikka, se tarkoittaa Virralle 14 päivän karanteenia päävalmentajan töistä.

Seuraavaksi 14.2.2021 huomasin Pekka Virran kirjoittaneen Facebookiin sairastaneensa jo toista viikkoa koronaa ja olevansa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Juuri nyt, kun tätä kirjoittaessani tulee pian neljä viikkoa täyteen siitä, kun Virta on valmentanut Lukkoa, nousee mieleeni ajatus: mitä harmitonta leikkiä olisikaan ollut olla vain tuo 14 vuorokautta sivussa.

Pekka Virta on niiden kolmen ammattilaistason jääkiekkovalmentajan joukossa, jonka kanssa olen vuosien varrella ollut epäsäännöllisen säännöllisesti tekstiviestiyhteyksissä. Luonnehtisin niin, että olemme jonkinlaisia jääkiekkoystäviä, mikä on puoleltani harvinaista.

Toisaalta, kaikkien näiden vuosien varrella olen ollut se jääkiekkotoimittaja, joka on määrätyin täsmällisin pistoin kritisoinut Virtaa päävalmentajana ytimekkäämmin kuin ehkä kukaan muu. Se johtuu siitä, että olen kohdistanut kritiikkini Virralle pyhimpään – pelitapaan. On ollut ajanjaksoja, jolloin Pekka on ollut todella sydämistynyt ja suivaantunut.

Tosin juuri nyt tuntuu turhalta ja merkityksettömältä, jopa typerältä kirjoittaa Pekka Virran osalta jääkiekosta.

Sen sanon vielä, että erityissuhteemme jääkiekkoihmisinä syntyi, kun Virta aivan ensimmäisessä valmentajapestissään TuTon B-juniorijoukkueen valmentajana pyysi, että oma joukkueeni K-67:n C-juniorit pelaisi hänen joukkuettaan vastaan harjoituspelejä. Pelit pelattiin ja niiden pelien ympäriltä aloimme käydä laajoja jääkiekkokeskusteluja.

Pariin otteeseen Pekka Virta on pyytänyt minua apuvalmentajakseen liigajoukkueeseen. Yhtä monta kertaa olen joutunut kieltäytymään eri syistä.

Sen sanon, että Pekka Virta on siviili-ihmisenä mukava kaveri, todella syvällinen sellainen. Hän on erittäin suuressa määrin erilainen, kuin mikä hänen mörökölli julkisuuskuvansa on.

Kaljalle emme koskaan silti ole menneet, vaikka monta kertaa niin on pitänyt tehdä. Jos ei muuta, ”mennä kesällä laiturinnokkaan.” Aina se on siirtynyt ja siirtynyt, hitto vieköön.

On luonnollista, että monet, työni puolesta minäkin, ovat murehtineet, miten nyt käy Lukon mestaruushaaveiden, kun päävalmentaja on sivussa. On totta, että Lukko on alkanut pelillisesti hieman horjua, kun taideteoksen – taideteoshan Virran Lukko erityisine pelitapoineen on! – säveltäjä ja kapellimestari on ollut poissa.

Itse olen tullut pisteeseen, jossa en enää ajattele yhtään Lukkoa, enkä edes jääkiekkoa, kun ajattelen Pekka Virtaa.

En olen sitä tyyppiä ihminen, joka alkaisi udella jotain reittiä, miten Pekka voi, missä hän on, mille hänen tulevaisuutensa näyttää. Riittää ja ahdistaa, kun päivittäin näen, että Pekan puhelin on kiinni. Se ei ole koskaan ollut varsinaisesti kiinni. Nyt se on.

Huoleni lätkäkaveristani Pekasta on rannattoman suuri.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja