Kiina ei pysty tuottamaan niin paljon sianlihaa kuin se tarvitsee. Sianlihaa täytyy siis tuoda ulkomailta. Itävalta on saanut luvat kuntoon ja auttamassa Kiinaa tässä ongelmassa.
Toripöydät Sanvuanlin torilla Pekingissä notkuvat. Tarjolla on lihaa, kalaa ja vihanneksia. Ostaa voi myös siankorvia-, sorkkia ja -saparoita. Ne ovat Kiinassa suurinta herkkua ja gourmet-ruokaa. Ne ovat myös kalliita, siansorkat maksavat enemmän kuin sisäfile. Lisäksi niitä löytyy melko harvoin, sillä Kiina ei pysty lähitulevaisuudessakaan tuottamaan niin paljon sianlihaa kuin sitä menisi kaupaksi. Asiasta kertoo Der Standard.
Sopimus vuosien työn tulos
Itävalta on iskenyt tähän markkinarakoon ja pääsee ainakin hetkellisesti korjaamaan tilannetta. Kiinan viranomaiset ovat näyttäneet vihreää valoa sianlihan tuonnille Itävallasta. Kyse on suuresta määrästä sianlihaa eli noin 13 miljoonasta kilosta, arvoltaan 40 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi voinee sanoa, että vuosittain Itävallassa nautitaan 49 miljoonaa kiloa sianlihaa. Suomessa puolestaan tuotetaan noin 200 miljoonaa kiloa sianlihaa vuodessa.
Sopimuksen uskotaan helpottava Venäjä-pakotteista kärsivää sianlihakauppaa. Helppoa sopimuksen saaminen ei ollut. Itävallan maatalousministeri Andrä Rupprecht on jo vuodesta 2013 hieronut sopua ja käynyt kolme kertaa Kiinassa sopimassa yksityiskohdista.
– Kiinassa on todella tärkeää, että sopimukset tehdään ministeritasolla. Siellä kyse on arvostuksesta, sanoo ministeri Der Standard-lehdelle.
Arvostusta kiinalaiset vaativat myös sianlihalle. He kävivät tarkastamassa kuusi teurastamoa. Erityisen tärkeää heille oli se, että siankorvia ja siansorkkia käsiteltiin kuten gourmet-ruokaa, eikä niin kuin teurasjätettä.
– Hienovaraisuutta tämä vaatii, että ymmärtää kiinalaisten ruokakulttuuria. Siitä voi kuitenkin seurata mielenkiintoiset markkinat ja hyvillä hinnoilla, kertoo maatalousministeri.