Eduskunta Eduskunta aloitti keskiviikkona turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyn.
Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Tänään eduskunta käsittelee täysistunnossa turvallisuuspoliitista selontekoa, joka puolestaan käsittelee Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mutta myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta, varautumista sekä rajaturvallisuutta, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.
MTV Uutiset seurasi eduskuntapuolueiden ryhmäpuheenvuorot tähän artikkeliin.
15.08: Liike Nytin ryhmäpuheenvuoro
Liike Nytin ryhmäpuheenvuoron pitää puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Hjallis Harkimo.
– Nato-jäsenyyden hakemista on arvioitu liikaa sodan ja sotimisen näkökulmasta. On hyvä muistaa, että Nato on puolustuksen liitto. Sen tarkoituksena on pitää jäsenmaansa sotien ulkopuolella. Nato-jäsenyys on paras tae Suomen turvaksi vuosikymmien ajaksi. Tässä hetkessä tärkeintä on laittaa hakemus Naton jäseneksi mahdollisimman pian ja täydentää puolustusta.
15.03: KD:n ryhmäpuheenvuoro
KD:n ryhmäpuheenvuoron pitää puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah.
– Kun kansakunnan turvallisuusrakenteiden ääriviivoja piirretään uusiksi, on parlamentaarinen prosessi ja puolueiden sekä kansalaiskeskustelun rooli äärimmäisen tärkeää.
– Kansallisen turvallisuutemme perusta on kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Mahdollinen Nato-ratkaisu ei poistaisi sen tarvetta, alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen omalla vastuulla.
– Turvallisuusstruktuurimme on muuttunut pysyvästi. Lähinaapurustossa tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai humanitäärinen suojelu varmistetaan?
14.55: RKP:n ryhmäpuheenvuoro
RKP:n ryhmäpuheenvuoron pitää eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz.
– RKP on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo pitkään, myös silloin, kun kannatus oli vähäistä. Meitä on kutsuttu Nato-haukoiksi, nimitys on perusteeton. Nato-skeptisyys ei ole myöskään sama asia kuin Putinin tukeminen. Polarisaatio hyödyttää ainoastaan niitä voimia, jotka käyttävät polarisaatiota ja eripuraa aseinaan. Siksi on tärkeää, että myös tämä keskustelu on asiallinen, tasapainoinen ja kunnioittava.
14.50: Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro
Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron pitää eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Saramo.
Suomi on rakentanut omaa linjaansa menestyksekkäästi vuosikymmenten ajan ja periaatteemme on tehty kestämään myös kriisit, Saramo kommentoi. Uudessa tilanteessa olemme Venäjän naapureina huolissamme omasta turvallisuudestamme.
– Hirmutöiden edessä on luonnollista tuntea pelon lisäksi myös vihaa. Päätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä vain tunteiden pohjalta. Ongelmatonta ja riskitöntä ratkaisua ei ole. Meidän on uskallettava nostaa esiin ikävätkin puolet eri vaihtoehdoissa.
14.45: Vihreiden ryhmäpuheenvuoro
Vihreiden ryhmäpuheenvuoron pitää eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Atte Harjanne.
– Suomi ei ole ollut vuosiin puolueeton maa, mutta olemme valinneet olla sotilaallisesti liittoutumaton. Naton osalta meille on riittänyt tiivistynyt yhteistyö ja mahdollisuus hakea jäsenyyttä. Nyt edessämme on sen arviointi, riittääkö se enää. Suomalaisten selkeä enemmistö on kääntynyt nopeasti sille kannalle, että ei, ei riitä.
– Kun tämä eduskunta ja koko kansakunta käyvät keskustelua Suomen valinnoista, on keskustelussa oltava tilaa erilaisille äänille, mielipiteille ja painotuksille. Sitä on demokratia, ja juuri sen kautta jalostuvat parhaat päätökset.
– Elämme edelleen kansainvälisesti verkottuneessa taloudessa, se on yksi vaurautemme lähteistä. Henkinen kriisinsietokyky puolestaan kumpuaa luottamuksesta, hyvinvoinnista ja perusturvasta. Meidän on siis jatkossakin tehtävä laaja-alaisesti työtä turvallisemman Suomen, Euroopan ja maailman eteen.
14.40: Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Keskustan ryhmäpuheenvuoron pitää keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Juha Pylväs.
Keskustan eduskuntaryhmä tukee valtioryhmän toimintaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Eduskuntaryhmä on myös valmis kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisuiden tekemiseen, sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen, mikäli siihen yhdessä päädytään, Pylväs kommentoi.
14.35: Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitää puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Antti Häkkänen.
– Eduskunta voisi myös keskeyttää muiden asioiden käsittelyn Nato-ratkaisun ajaksi. Ei-välttämättömien asioiden keskeyttäminen muutamaksi viikoksi antaisi jokaiselle kansanedustajalle riittävästi aikaa oman kannan muodostamiseen ilman viivytyksiä. Nato-ratkaisu on asetettava kaiken muun eduskuntatyön edelle.
– Eduskunnan ei myöskään tule ennalta rajata Suomen Nato-jäsenyyden yksityiskohtia. Kaikista jäsenyyden elementeistä täytyy voida neuvotella. Kansallinen turvallisuus aina etusijalle asettaen.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikka pitää rakentaa siten, että se parhaiten varmistaa suomalaisten vapauden ja turvallisuuden uudella vaarallisemmalla aikakaudella. Tämä on eduskunnan perustuslaillisista tehtävistä tärkein.
– Siksi jokaisen kansanedustajan on aika päättää, onko suomalaisille turvallisempaa olla Naton sisäpuolella vai ulkopuolella. Kokoomuksen linja on edelleen johdonmukainen: Naton sisäpuolella on turvallisempaa.
14.30: Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro
Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitää perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Tavio.
Tavion mukaan Naton liittymisen aika lähestyy. Tavion mukaan Suomen tulee itsenäisyyden turvaamisen kautta tavoitella vapaana länsimaana pysymistä.
14.25: SDP:n ryhmäpuheenvuoro
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman pitää ensimmäisen ryhmäpuheenvuoron.
– Turvallisuusympäristömme on sodan seurauksena muuttunut radikaalisti. Sota koskee ennen kaikkea 44 miljoonan ukrainalaisen kohtaloa, mutta Mariupolin ja Butshan särkyneissä raunioissa myös maailmankuva on vaakalaudalla. Venäjä uskoo, että suurten maiden pitäisi olla vapaita hallitsemaan pienempiä. Ukraina vastustaa ja puolustaa suvereniteettiaan. Me tuemme Ukrainaa, koska taistelua käydään siitä, miten maailman pitäisi toimia."
– Meidän on päätettävä, tulisiko Suomen hakea ratkaisua sotilaallisesti liittoutumalla. On syytä käydä vaihtoehdot läpi avoimesti, huolellisesti ja viivyttelemättä, asiantuntijat tarkasti kuullen. Olennaisessa roolissa on valtiojohdon kanta. On selvää, että Venäjän toiminta on tuonut Suomen monta askelta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä.
– Seuraavien viikkojen aikana eduskuntaryhmien on kyettävä hyvään keskinäiseen yhteistyöhön, kun haemme yksituumaisuutta tarvittavista ratkaisuista. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ajattelua ja päätöksentekoa tässä harkinnassa ohjaa yksi asia ylitse muiden: suomalaisten turvallisuus. Olemme valmiit tekemään ne päätökset, jotka parhaiten takaavat suomalaisten turvallisuuden.
14.20: Suomen ja Ruotsin yhteistyö tärkee
Ruotsi on Suomen läheisin kahdenvälinen kumppani, Haavisto sanoo. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on entisestään tiivistänyt Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä. Suomi jatkaa yhteistyön syventämistä Ruotsin kanssa ilman ennaltamäärättyjä rajoitteita. Myös Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kolmen välinen yhteistyö on tärkeää. Haavisto kertoo pitävänsä tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi pyrkivät tekemään ratkaisuja samssa aikaikkunassa ja samansuuntaisesti. Suomi ja Ruotsi tekevät ratkaisunsa kuitenkin itsenäisesti, Haavisto muistuttaa. Suomi on syventänyt yhteistyötään myös Natoon.
14.16: "Venäjä tulee aina olemaan naapurimme"
Haavisto muistuttaa, että sotarikokset on tutkittava ja rikolliset on saatava vastuuseen. Hyökkäys vaikuttaa Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin. Haaviston mukaan Suomen etujen mukaista on ylläpitää toimivia suhteita Venäjään jatkossakin. Venäjä on ja tulee aina olemaan naapurimme, Haavisto kommentoi.
14.10: Avauspuheenvuoron pitää ulkoministeri Haavisto
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) aloittaa puheenvuorollaan. Haavisto muistuttaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vakava uhka kansainväliselle turvallisuudelle. Venäjän hyökkäyksellä on Haaviston mukaan pitkäaikaisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön ja Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan Kylmän sodan jälkeen.
14.05: Istunto alkaa
Istunto päästään aloittamaan hieman aikataulusta myöhässä.
Lue lisää: Eduskunta aloittaa Nato-jäsenyyttä koskevan selonteon käsittelyn – näin se etenee
Näin käsittely etenee
Selonteon eduskuntakäsittelyyn kuuluvat: lähetekeskustelu täysistunnossa sekä valiokuntakäsittely. Selonteosta mietinnön tekee yksi valiokunta, jolle muut valiokunnat antavat lausuntonsa. Mietintövaliokunta ja lausuntovaliokunnat päätetään lähetekeskustelun lopuksi.
Mietinnön valmistuttua asia siirtyy täysistuntoon, joka keskustelun lopuksi hyväksyy eduskunnan selontekoa koskevan kannanoton. Mikäli kannanoton sisällöksi tehdään valiokunnan mietinnöstä poikkeava kannatettu esitys, täysistunto äänestää siitä.
Kannanotto lähetetään valtioneuvostolle tiedoksi eduskunnan kirjelmänä.
Samassa täysistunnossa selonteon lähetekeskustelun kanssa on lähetekeskustelussa kolme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää kansalaisaloitetta: Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi, Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys ja jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen.