Seksuaalisen ahdistelun määritelmän laajentuminen rikoslaissa ei ole näkynyt Rikosuhripäivystykseen tulleissa yhteydenotoissa. Asiasta kertoo STT:lle Rikosuhripäivystyksen lakimies Elisa Trejtnar.
Rikosuhripäivystys tarjoaa tuki- ja neuvontapalveluita muun muassa rikoksen tai rikoksen yrityksen kohteeksi joutuneille ihmisille. Oikeusministeriö rahoittaa sen toimintaa.
Trejtnarin mukaan ihmiset eivät välttämättä tiedä, että vuoden alussa voimaan tullut uusi seksuaalirikoslainsäädäntö toi muutoksia myös seksuaalisen ahdistelun määritelmään. Julkisuudessa on puhuttu enemmän raiskauksen tunnusmerkistön muuttumisesta suostumukseen perustuvaksi.
– Ainakaan vielä ei ole tullut mitään piikkiä yhteydenotoissa, jotka liittyisivät nimenomaan seksuaalisen ahdistelun laajentuneeseen määritelmään, Trejtnar sanoo.
– Oma tuntumani on, että lakiuudistus ei ole tältä osin välttämättä lyönyt itseään niin sanotusti läpi. Olen vähän ihmetellyt tiedotuksen vähäisyyttä asiasta.
Seksuaalinen ahdistelu laajeni rikoslaissa niin, että koskettelun lisäksi muutkin teot voivat täyttää rikoksen tunnusmerkistön. Tällaisia tekoja voivat olla esimerkiksi puheet tai viestit, jotka loukkaavat toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
Kriteerinä on, että teon on vakavuudeltaan rinnastuttava seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavaan kosketteluun.
"Tämä ei ole moraalikriminalisointi"
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta pitää uutta lakipykälää hyvänä ja "sopivan väljänä". Hänen mukaansa rikoksen tunnusmerkistön laajeneminen ei ole madaltanut kynnystä liikaa.
– Tämä ei ole moraalikriminalisointi, joka pyrkisi tavoittamaan kaiken epäasiallisen toiminnan, Nuotio sanoo.
– Rikoksen tunnusmerkistön täyttymiseen ei riitä, että henkilöllä on kokemus jostain epämiellyttävästä toiminnasta. Teon pitää olla myös objektiivisemmin tarkasteltuna sellainen, että siinä on tapahtunut seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus.