Tarja Tuulikki Laaksosen uutuuskirjassa Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva) kerrotaan suomalaisista innovaatioista, jotka ovat levinneet suomalaisessa kulttuurissa ja parhaimmissa tapauksissa ulkomaillakin.
Usein luullaan, että jotkut suomalaiseen kulttuuriin syvästi juurtuneet keksinnöt ovat peräisin Suomesta, mutta kirja osoittaa luulopuheet harhaksi.
Tiesitkö näiden kaikkien keksintöjen olevan alun perin ulkomailta?
Astiankuivauskaappi
Suomalaisen keittiön vakiokaluste on virheellisesti luultu suomalaiseksi innovaatioksi. Kirjan mukaan Yhdysvalloissa NBC:n aamuohjelmassa 2017 ja Good Housekeeping -lehdessä väitettiin niin ikään keksintöä suomalaiseksi.
Astiankuivauskaappi sai kuitenkin alkunsa jo 1800-luvun lopulla, kun ensimmäinen astiankuivausteline patentoitiin Englannissa ja Yhdysvalloissa. Reilu parikymmentä vuotta myöhemmin kehitettiin ovellinen tiskialtaan yläpuolella oleva astiankuivauskaappi.
Suomalaisiin keittiöihin kaappi kantautui 1940-luvulla, kun Maiju Gebhard kehitti kuivaustelineestä kaapin. Suomalaiset ymmärsivät muita maita paremmin kaapin hyödyt, mikä on johtanut sen nykyiseen suosioon.
Avantouinti
Ensimmäisiä suomalaisten ”harrastuksia”, joista kerrotaan ulkomaalaisille, on avantouinti. Kylmää vettä uhoavat suomalaiset nähdäänkin usein Suomi-aiheisissa kuvissa ja videoissa internetissä.
Alun perin ajatus kylmään veteen pulahtamisesta on tullut kuitenkin jo antiikin Roomasta. Roomalaiset hoitivat terveyttä ja sielunsa hyvinvointia kylmän veden avulla.
Lue myös: Lupaavia uutisia avanto-uimareille: Harrastus voi suojella muistisairaudelta
Potkukelkka
Virolaiset puhuvat potkukelkasta soome kelk – suomalainen kelkka, mutta todellisuudessa potkukelkka on lähtöisin Ruotsista.
Saariston asukkaat Ruotsissa käyttivät 1800-luvulla keksintöä jäällä liikkumiseen. Kotimaahamme kelkka levisi Suomenlahden hylkeenpyytäjien keskuudesta.
Sauna
Suomalaisen kulttuurin kivijalkaa eli saunaa pidetään alun alkaen Itämeren ympärysmaiden yhteisenä perintönä. Suomessa saunasta on tullut isoin ilmiö ja pyhä paikka. Ensimmäiset merkit saunasta tunnetaan jo 900-luvulta.
Kirja kertoo kuitenkin erilaisten höyry- ja hikoilukylpyjen kuuluneen alkuperäiskansojen kulttuureihin ja uskontoihin. Antiikin Kreikassa ja Roomassa tunnettiin myös kylpyläkulttuuri, joka ei rajoittunut pelkästään kylpemiseen.
Lue myös: Haaveissa astetta erikoisemmat löylyt? Mika Tommola vieraili saunojan paratiisissa
WC:n käsisuihku
1960-luvun lopussa rakennettuihin suomalaisiin lähiöihin varustettiin WC-tiloihin ensimmäistä kertaa allashanalla varustettu käsisuihku.
Hana- ja suihkutuotteita valmistava Oras sai räväkällä mainostuksella suosiota tuotteelleen. Monipuoliseksi todettu käsisuihku sai patentin vuonna 1979.
Bideestä alun perin muovattu keksintö juontaa juurensa Eurooppaan 1600-luvun loppuun. Tällöin aatelisilla oli käytössään pesuistuin. Se muistuttaa mustalle jalustalle nostettua pesuvatia.
Juustohöylä
Ulkomaalaisten ihannoima juustohöylä on suomalaisissa keittiöissä yleinen näky. Muissa paikoissa juustot ostetaan yleisemmin valmiiksi siivutettuina.
Norjalainen Thor Bjørklund keksi nykymallisen juustohöylän vuonna 1925 norjalaisia kovia juustoja varten.
Tuulipuku
1960- ja 1970-luvuilla kahisevat tuulipuvut tulivat muotiin Suomessa. Monipuolisesta vaatteesta tuli vapaa-ajan symboli. Myöhemmin tuulipuvusta tuli urheiluvaate ja yhteenkuuluvuuden merkki. Urheilijoiden vettähylkivät asut levisivät Englannista Suomen Urheiluliiton lajivalmentajan mukana.
Lue myös: Oletko samaa mieltä? Suomalaiset nimesivät pahimmat tyylimokat ja mauttomimmat asukokonaisuudet
Joulupukki
Joulupukin piirteet ovat otettu Pyhästä Nikolauksesta, jonka katolinen kirkko tuntee merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojelupyhimyksenä. Pyhän Nikolauksen päivänä 6.12. on jo vuosisatoja sitten jaettu lapsille lahjoja esimerkiksi Alankomaissa.
1800-luvulla joulupukin näköinen hahmo esiintyi piirroksissa ja mainoskampanjoissa, mutta nykyisin kansainvälisesti tuntemamme valkoparta luotiin vuonna 1931 amerikkalaisen kuvittajan Haddon Sundblomin toimesta.
Coca-Cola tilasi mainoksiinsa kuvitusta, johon suomalaisia sukujuuria omaava Sundblom loi joulupukin muun muassa lukemaan kirjeitä ja juomaan Coca-Colaa. Joulupukki on edelleen vahvasti mukana Coca-Colan joulukampanjoissa.