Sauna, tuulipuku, joulupukki ja kuivauskaappi: Jos luulit näitä suomalaisiksi keksinnöiksi, olit väärässä, uutuuskirja paljastaa

0309-Merkittävät suomalaiset keksinnöt -kirja
Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt -kirja kertoo myös suomalaisiksi mielletyistä keksinnöistä. Minerva Kustannus Oy

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Mikael Kaivanto

    mikael.kaivanto(at)mtv.fi

    Tarja Tuulikki Laaksosen uutuuskirjassa Merkittävimmät suomalaiset keksinnöt (Minerva)kerrotaan suomalaisista innovaatioista, jotka ovat levinneet suomalaisessa kulttuurissa ja parhaimmissa tapauksissa ulkomaillakin.

    Usein luullaan, että jotkut suomalaiseen kulttuuriin syvästi juurtuneet keksinnöt ovat peräisin Suomesta, mutta kirja osoittaa luulopuheet harhaksi.

    Tiesitkö näiden kaikkien keksintöjen olevan alun perin ulkomailta?

    Astiankuivauskaappi

    Suomalaisen keittiön vakiokaluste on virheellisesti luultu suomalaiseksi innovaatioksi. Kirjan mukaan Yhdysvalloissa NBC:n aamuohjelmassa 2017 ja Good Housekeeping -lehdessä väitettiin niin ikään keksintöä suomalaiseksi.

    Astiankuivauskaappi sai kuitenkin alkunsa jo 1800-luvun lopulla, kun ensimmäinen astiankuivausteline patentoitiin Englannissa ja Yhdysvalloissa. Reilu parikymmentä vuotta myöhemmin kehitettiin ovellinen tiskialtaan yläpuolella oleva astiankuivauskaappi.

    Suomalaisiin keittiöihin kaappi kantautui 1940-luvulla, kun Maiju Gebhard kehitti kuivaustelineestä kaapin. Suomalaiset ymmärsivät muita maita paremmin kaapin hyödyt, mikä on johtanut sen nykyiseen suosioon.

    Avantouinti

    Ensimmäisiä suomalaisten ”harrastuksia”, joista kerrotaan ulkomaalaisille, on avantouinti. Kylmää vettä uhoavat suomalaiset nähdäänkin usein Suomi-aiheisissa kuvissa ja videoissa internetissä.

    Alun perin ajatus kylmään veteen pulahtamisesta on tullut kuitenkin jo antiikin Roomasta. Roomalaiset hoitivat terveyttä ja sielunsa hyvinvointia kylmän veden avulla.

    Potkukelkka

    Virolaiset puhuvat potkukelkasta soome kelk – suomalainen kelkka, mutta todellisuudessa potkukelkka on lähtöisin Ruotsista.

    Saariston asukkaat Ruotsissa käyttivät 1800-luvulla keksintöä jäällä liikkumiseen. Kotimaahamme kelkka levisi Suomenlahden hylkeenpyytäjien keskuudesta.

    Sauna

    Suomalaisen kulttuurin kivijalkaa eli saunaa pidetään alun alkaen Itämeren ympärysmaiden yhteisenä perintönä. Suomessa saunasta on tullut isoin ilmiö ja pyhä paikka. Ensimmäiset merkit saunasta tunnetaan jo 900-luvulta.

    Kirja kertoo kuitenkin erilaisten höyry- ja hikoilukylpyjen kuuluneen alkuperäiskansojen kulttuureihin ja uskontoihin. Antiikin Kreikassa ja Roomassa tunnettiin myös kylpyläkulttuuri, joka ei rajoittunut pelkästään kylpemiseen.

    WC:n käsisuihku

    1960-luvun lopussa rakennettuihin suomalaisiin lähiöihin varustettiin WC-tiloihin ensimmäistä kertaa allashanalla varustettu käsisuihku.

    Hana- ja suihkutuotteita valmistava Oras sai räväkällä mainostuksella suosiota tuotteelleen. Monipuoliseksi todettu käsisuihku sai patentin vuonna 1979.

    Bideestä alun perin muovattu keksintö juontaa juurensa Eurooppaan 1600-luvun loppuun. Tällöin aatelisilla oli käytössään pesuistuin. Se muistuttaa mustalle jalustalle nostettua pesuvatia.

    Juustohöylä

    Ulkomaalaisten ihannoima juustohöylä on suomalaisissa keittiöissä yleinen näky. Muissa paikoissa juustot ostetaan yleisemmin valmiiksi siivutettuina.

    Norjalainen Thor Bjørklund keksi nykymallisen juustohöylän vuonna 1925 norjalaisia kovia juustoja varten.

    Tuulipuku

    1960- ja 1970-luvuilla kahisevat tuulipuvut tulivat muotiin Suomessa. Monipuolisesta vaatteesta tuli vapaa-ajan symboli. Myöhemmin tuulipuvusta tuli urheiluvaate ja yhteenkuuluvuuden merkki. Urheilijoiden vettähylkivät asut levisivät Englannista Suomen Urheiluliiton lajivalmentajan mukana.

    Joulupukki

    Joulupukin piirteet ovat otettu Pyhästä Nikolauksesta, jonka katolinen kirkko tuntee merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojelupyhimyksenä. Pyhän Nikolauksen päivänä 6.12. on jo vuosisatoja sitten jaettu lapsille lahjoja esimerkiksi Alankomaissa.

    1800-luvulla joulupukin näköinen hahmo esiintyi piirroksissa ja mainoskampanjoissa, mutta nykyisin kansainvälisesti tuntemamme valkoparta luotiin vuonna 1931 amerikkalaisen kuvittajan Haddon Sundblomin toimesta.

    Coca-Cola tilasi mainoksiinsa kuvitusta, johon suomalaisia sukujuuria omaava Sundblom loi joulupukin muun muassa lukemaan kirjeitä ja juomaan Coca-Colaa. Joulupukki on edelleen vahvasti mukana Coca-Colan joulukampanjoissa.

    Lue lisää aiheesta:
    Kirjat Keksinnöt Sauna Joulupukki Keittiö Kulttuuri Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •