Satu Mäkelä-Nummela murtui kyyneliin – tieto Vesa Törnroosin kuolemasta tavoitti kesken työpäivän: "Aivan karmea paikka"

Satu Mäkelä-Nummela muistelee pitkäaikaista harjoitus- ja kisamatkakaveriaan Vesa Törnroosia lämmöllä.

– Mahtava ampumakaveri. Suuri suru koko perheelle ja kaikille läheisille. Oli pieni tyttö ja vaimo. Aivan karmea paikka, MTV Urheilun puhelimitse tavoittama, surun murtama Mäkelä-Nummela hakee sanojaan.

Mäkelä-Nummela oli saanut tietää Törnroosin kuolemasta vain hetkeä aiemmin ollessaan kesken työpäivän lounastauolla.

– Paljon on Veskun kanssa oltu yhdessä, ammuttu ja kuljettu. Tehty yhdessä ennätykset. Kyllä se säilyy aina muistissa. Ampumapiirit ovat pienet. Niiden tiettyjen kanssa kun tekee reissua, hyvät ja huonot asiat jää mieleen, mutta hyvät ajaa aina huonojen etupuolelle.

– Veskulla oli positiivinen asenne. Hän oli selättämässä sairautta, mutta jotkut sairaudet ovat vaan pirun paljon vahvempia. Vaikka itse taistelisi miten vastaan, joka taistelua ei voiteta – ei urheilurintamallakaan, mutta nämä ovat vielä kovempia taisteluita.

Törnroos sai syksyllä 2018 tietää sairastavansa syöpää, parantumatonta sellaista, joka oli ehtinyt levitä moneen paikkaan.

Mäkelä-Nummela muistaa hyvin maailmancup-matkan Meksikoon keväällä 2018, jolloin Törnroos valitteli selkäkipuja.

– Muistaaksni hänellekin sanottiin ensin tyyliin, että syö Buranaa ja mene kotiin. Aina ei osaa eikä kukaa tietysti haluakaan ajatella sitä kaikkein pahinta. Hoito ehkä viivästyi siinä alussa, ja se pääsi leviämään pitkälle.

– Eihän Vesku edes puhunut asiasta. Ihan me muutamat tiesimme, että hänellä on sairaus. Sitten hän joutui hoitoihin, ja hiuksia lähti päästä. Se kertoi. Totta kai me kaikki tsemppasimme. Vesku halusi tehdä ammuntaa, ja kun sairaus ei sitä haitannut, se oli varmasti hyvin pitkälle kantava voima, että hän sai tehdä sitä – ja yleensäkin niitä asioita, joita halusi – loppuun asti.

37-vuotiaana pois nukkunut Törnroos oli Mäkelä-Nummelan mukaan loppuun saakka hyväntuulinen persoona.

– Vesku oli hyvin huumorintajuinen. Hän oli aina niitä paskoja, heikkoja hetkiäkin kääntämässä positiiviseen suuntaan. Hän tsemppasi kaikkia ja oli tasapuolinen kaikkia kohtaan.

– Voitontahtoa oli, mutta se tahto ei riittänyt. Oli muussa kädessä.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja